viis

參見：viis'

愛沙尼亞語

viis

viis 的變格 (ÕS type 14/uus, d/t-ø-s gradation)
		單數	複數
主格		viis	viied
賓格	nom.	viis
賓格	gen.	viie
屬格		viie	viite
部分格		viit	viisi
入格		viide viiesse	viitesse viisisse
內格		viies	viites viisis
出格		viiest	viitest viisist
向格		viiele	viitele viisile
所格		viiel	viitel viisil
奪格		viielt	viitelt viisilt
變格		viieks	viiteks viisiks
到格		viieni	viiteni
樣格		viiena	viitena
缺格		viieta	viiteta
共格		viiega	viitega

viis (屬格 viisi，部分格 viisi)

viis 的變格 (ÕS type 22e/riik, length gradation)
		單數	複數
主格		viis	viisid
賓格	nom.	viis
賓格	gen.	viisi
屬格		viisi	viiside
部分格		viisi	viise viisisid
入格		viisi viisisse	viisidesse viisesse
內格		viisis	viisides viises
出格		viisist	viisidest viisest
向格		viisile	viisidele viisele
所格		viisil	viisidel viisel
奪格		viisilt	viisidelt viiselt
變格		viisiks	viisideks viiseks
到格		viisini	viisideni
樣格		viisina	viisidena
缺格		viisita	viisideta
共格		viisiga	viisidega

viis

viis

表示不在意，忽視。
Sataa. Siitä viis! Menen silti ulos.
外面在下雨。我才不管！我還是要出去。

Viis siitä!
管它呢！
用於短語 viis veisata jostakin（“不理會”）。
Leena viis veisaa pomonsa määräyksistä.
Leena 根本不理會上司的命令。

viis

五
- 1936，V. I. Junus，Iƶoran Keelen Grammatikka‎^[1]，Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva，頁 28:
  Esim.: määrällisiä cislasanoja ollaa: yks, kaks, kolt, neljä, viis.
  例如：基數有：一、二、三、四、五。

V. I. Junus (1936年) Iƶoran Keelen Grammatikka‎^[2]，Leningrad：Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva，第 92 頁
Ruben E. Nirvi (1971年) Inkeroismurteiden Sanakirja，Helsinki：Suomalais-Ugrilainen Seura，第 674 頁
Olga I. Konkova; Nikita A. Dyachinkov (2014年) Inkeroin Keel: Пособие по Ижорскому Языку‎^[3]，ISBN 978-5-88431-274-6，第 18 頁

viīs