kuus
跳到导航
跳到搜索
愛沙尼亞語[编辑]
| < 5 | 6 | 7 > |
|---|---|---|
| 序數詞 : kuues | ||
詞源1[编辑]
繼承自原始芬蘭語 *kuuci，繼承自原始芬蘭-烏戈爾語 *kutte，和芬蘭語 kuusi、匈牙利語 hat 同源。
發音[编辑]
數詞[编辑]
變格[编辑]
kuus (ÕS type 14/uus, d/t-ø-s gradation)的變格
| 單數 | 複數 | |
|---|---|---|
| 主格 | kuus | kuued |
| 賓格 | kuue | kuued |
| 屬格 | kuue | kuute |
| 部分格 | kuut | kuusi |
| 入格 | kuude kuuesse |
kuutesse kuusisse |
| 內格 | kuues | kuutes kuusis |
| 出格 | kuuest | kuutest kuusist |
| 向格 | kuuele | kuutele kuusile |
| 所格 | kuuel | kuutel kuusil |
| 奪格 | kuuelt | kuutelt kuusilt |
| 變格 | kuueks | kuuteks kuusiks |
| 到格 | kuueni | kuuteni |
| 樣格 | kuuena | kuutena |
| 缺格 | kuueta | kuuteta |
| 共格 | kuuega | kuutega |
詞源2[编辑]
名詞[编辑]
kuus
芬蘭語[编辑]
數詞[编辑]
kuus
參見[编辑]
異序詞[编辑]
英格里亞語[编辑]
| < 5 | 6 | 7 > |
|---|---|---|
| 序數詞 : kuuvves | ||
詞源1[编辑]
繼承自原始芬蘭語 *kuuci。和芬蘭語 kuusi、愛沙尼亞語 kuus 同源。
發音[编辑]
- (Ala-Laukaa、Soikkola) IPA(幫助)：/ˈkuːs/
- (Ylä-Laukaa) IPA(幫助)：/ˈkuːʃ/ Template:Izh-phon
- 斷字：kuus
數詞[编辑]
kuus
變格[编辑]
詞源2[编辑]
請參閲主詞條的词源章節。
發音[编辑]
名詞[编辑]
kuus
參考資料[编辑]
- V. I. Junus (1936) Iƶoran Keelen Grammatikka[1], Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, 页92
- Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, 页227
- Olga I. Konkova; Nikita A. Dyachinkov (2014) Inkeroin Keel: Пособие по Ижорскому Языку[2], ISBN 978-5-88431-274-6, 页18