跳转到内容

kuulua

維基詞典,自由的多語言詞典

芬蘭語

[编辑]

詞源

[编辑]

繼承原始芬蘭語 *kuuludak。等價於 kuulla +‎ -ua(被動態)。根據 Hakulinen,“屬於;與……有干係”的抽象意義意譯瑞典語 höratillhöra意譯中古高地德語 hœrec (聽話的, 字面意思是聽見的人)(參見德語 höriggehören)。[1]

發音

[编辑]

動詞

[编辑]

kuulua (不及物)

  1. 聽見
    Tämän talon seinät ovat niin ohuet, että naapurin riidat kuuluvat olohuoneessamme.
    这所房子的墙壁很薄,我们在客厅里都能听得见邻居们的争吵声。
    Kuuluuko nyt?
    现在能听到我说话吗?
  2. 據說
    Hän kuuluu olevan rikas.
    据说他很有钱。
  3. 表示人生活或事務的狀態
    Mitä kuuluu? -Kiitos, minulle kuuluu hyvää.
    你好吗?- 我很好,谢谢。
  4. 屬於 (+ 向格) 表示所有權或地點
    Tämä järvi kuuluu minulle.
    这个湖是我的。
    Se patsas kuuluu ikkunalaudalle.
    那尊雕像应该放在窗台上。
  5. 屬於 (+ 入格) 是……的成員
    Kuulun vapaaehtoiseen palokuntaan.
    属于志愿消防队。
  6. (無人稱+ 屬格) 應該必須 (+ 第一不定式)
    Sinun kuuluu tehdä se näin.
    应该这样做。
  7. 與……有干係,關……的事 (+ 向格)
    Miten tämä sinulle kuuluu?
    这与你关系
    Hän kysyi, mistä puhuin Samin kanssa. Sanoin, että se ei kuulu hänelle.
    他问我在和山姆谈什么。我告诉他这不关他的事

變位

[编辑]

派生詞彙

[编辑]

相關詞彙

[编辑]

參考資料

[编辑]
  1. Hakulinen, LauriSuomen kielen käännöslainoista. Published in Virittäjä volume 59 number 4 (1955)[1]

英格里亞語

[编辑]

詞源

[编辑]

繼承原始芬蘭語 *kuuludak,等價於 kuulla (聽見) +‎ -ua。同源詞包括芬蘭語 kuulua愛沙尼亞語 kuuluda

“屬於”在語義上可能與瑞典語 höra till (屬於, 字面意思是朝著……聽) 有關。其他芬蘭語族語言也有類似的現象。

發音

[编辑]

動詞

[编辑]

kuulua

  1. (不及物)聽見
    • 1936, N. A. Iljin and V. I. Junus, Bukvari iƶoroin șkouluja vart, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva,第 43 頁:
      Yhest koist läätää, kuuluu toisees kois.
      一个人在一所房子里说话,另一个人在另一所房子里听到
    • 1936, L. G. Terehova, V. G. Erdeli, 譯者 Mihailov and P. I. Maksimov, Geografia: oppikirja iƶoroin alkușkoulun kolmatta klaassaa vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva,第 5 頁:
      Äkkistää etähääl kuului koiran haukkumiin, näyttiis metsävahti.
      突然远处传来狗叫声,护林员出现了。
  2. (不及物) 似乎好像
  3. (不及物+ 入格) 屬於
    • 1936, V. I. Junus, Iƶoran Keelen Grammatikka[2], Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva,第 3 頁:
      Iƶorat laatiit kansan, kumpa keelen poolest kuuluu läns-fenniläisiin kansoin gruppaa ja sil viisii i iƶoroin keeli kuuluu läns-fenniläisee keelisisteemaa.
      英格里亚人按照语言组成一个民族,由于他们属于芬兰人族群,因此英格里亚人的语言也属于芬兰语族。

變位

[编辑]
kuulua (類別1/ampua,無層級變化) 的變位
Indikativa(直陳式)
Preesens(現在時) Perfekta(完成時)
肯定 否定 肯定 否定
第一人稱單數 kuulun en kuulu 第一人稱單數 oon kuulunt, oon kuulunut en oo kuulunt, en oo kuulunut
第二人稱單數 kuulut et kuulu 第二人稱單數 oot kuulunt, oot kuulunut et oo kuulunt, et oo kuulunut
第三人稱單數 kuuluu ei kuulu 第三人稱單數 ono kuulunt, ono kuulunut ei oo kuulunt, ei oo kuulunut
第一人稱複數 kuulumma emmä kuulu 第一人稱複數 oomma kuuluneet emmä oo kuuluneet
第二人稱複數 kuulutta että kuulu 第二人稱複數 ootta kuuluneet että oo kuuluneet
第三人稱複數 kuuluut1), kuuluvat2), kuulutaa evät kuulu 第三人稱複數 ovat kuuluneet evät oo kuuluneet
無人稱 kuulutaa ei kuuluta 無人稱 ono kuuluttu ei oo kuuluttu
Imperfekta(未完成時) Pluskvamperfekta(過去完成時)
肯定 否定 肯定 否定
第一人稱單數 kuuluin en kuulunt, en kuulunut 第一人稱單數 olin kuulunt, olin kuulunut en olt kuulunt, en olt kuulunut
第二人稱單數 kuuluit et kuulunt, et kuulunut 第二人稱單數 olit kuulunt, olit kuulunut et olt kuulunt, et olt kuulunut
第三人稱單數 kuului ei kuulunt, ei kuulunut 第三人稱單數 oli kuulunt, oli kuulunut ei olt kuulunt, ei olt kuulunut
第一人稱複數 kuuluimma emmä kuuluneet 第一人稱複數 olimma kuuluneet emmä olleet kuuluneet
第二人稱複數 kuuluitta että kuuluneet 第二人稱複數 olitta kuuluneet että olleet kuuluneet
第三人稱複數 kuuluit1), kuuluivat2), kuuluttii evät kuuluneet 第三人稱複數 olivat kuuluneet evät olleet kuuluneet
無人稱 kuuluttii ei kuuluttu 無人稱 oli kuuluttu ei olt kuuluttu
Konditsionala(條件式)
Preesens(現在時) Perfekta(完成時)
肯定 否定 肯定 否定
第一人稱單數 kuuluisin en kuuluis 第一人稱單數 olisin kuulunt, olisin kuulunut en olis kuulunt, en olis kuulunut
第二人稱單數 kuuluisit, kuuluist1) et kuuluis 第二人稱單數 olisit kuulunt, olisit kuulunut et olis kuulunt, et olis kuulunut
第三人稱單數 kuuluis ei kuuluis 第三人稱單數 olis kuulunt, olis kuulunut ei olis kuulunt, ei olis kuulunut
第一人稱複數 kuuluisimma emmä kuuluis 第一人稱複數 olisimma kuuluneet emmä olis kuuluneet
第二人稱複數 kuuluisitta että kuuluis 第二人稱複數 olisitta kuuluneet että olis kuuluneet
第三人稱複數 kuuluisiit1), kuuluisivat2), kuuluttais evät kuuluis 第三人稱複數 olisivat kuuluneet evät olis kuuluneet
無人稱 kuuluttais ei kuuluttais 無人稱 olis kuuluttu ei olis kuuluttu
Imperativa(命令式)
Preesens(現在時) Perfekta(完成時)
肯定 否定 肯定 否定
第一人稱單數 第一人稱單數
第二人稱單數 kuulu elä kuulu 第二人稱單數 oo kuulunt, oo kuulunut elä oo kuulunt, elä oo kuulunut
第三人稱單數 kuulukoo elköö kuuluko 第三人稱單數 olkoo kuulunt, olkoo kuulunut elköö olko kuulunt, elköö olko kuulunut
第一人稱複數 第一人稱複數
第二人稱複數 kuulukaa elkää kuuluko 第二人稱複數 olkaa kuuluneet elkää olko kuuluneet
第三人稱複數 kuulukoot elkööt kuuluko 第三人稱複數 olkoot kuuluneet elkööt olko kuuluneet
無人稱 kuuluttakkoo elköö kuuluttako 無人稱 olkoo kuuluttu elköö olko kuuluttu
Potentsiala(可能式)
Preesens(現在時)
肯定 否定
第一人稱單數 kuulunen en kuulune
第二人稱單數 kuulunet et kuulune
第三人稱單數 kuulunoo ei kuulune
第一人稱複數 kuulunemma emmä kuulune
第二人稱複數 kuulunetta että kuulune
第三人稱複數 kuulunoot evät kuulune
無人稱 kuuluttannoo ei kuuluttane
名詞形式
Infinitivat(不定式) Partisipat(分詞)
主動態 被動態
第1 kuulua 現在時 kuuluva kuuluttava
第2 內格 kuulujees 過去式 kuulunt, kuulunut kuuluttu
手段格 kuuluen 1) 主要用於索伊科拉方言。
2) 主要用於阿拉-勞卡方言。
*) 對於命令式,第二人稱複數 (kuulukaa) 也可用於第三人稱。
**) 疑問形式通過將後綴 -k (-ka?/-kä?) 加於直陳式的後面,或將 -kse 加於可能式的後面來組成。
第3 入格 kuulumaa
內格 kuulumaas
出格 kuulumast
缺格 kuulumata
第4 主格 kuulumiin
部分格 kuulumista, kuulumist

參考資料

[编辑]
  • Ruben E. Nirvi (1971年) Inkeroismurteiden Sanakirja,Helsinki:Suomalais-Ugrilainen Seura,第 226 頁

沃特語

[编辑]

詞源

[编辑]

繼承原始芬蘭語 *kuuludak

發音

[编辑]

動詞

[编辑]

kuulua

  1. (不及物)聽見

屈折

[编辑]

Template:Vot-conj/kuttsua

參考資料

[编辑]
  • "kuulua" in Vadja keele sõnaraamat