tii

參見：tií、tíi、ti'i 和 ƫii

奇卡索語

詞源

借自英語 tea。

名詞

tii

1. 茶

芬蘭語

詞源

借自英語 tee。

發音

• 國際音標^(幫助): /ˈtiː/, [ˈt̪iː]
• 韻部：-iː
• 音節化^(幫助)：tii
• 斷字^(幫助)：tii

名詞

tii

1. (高爾夫球) 球座

變格

tii 的屈折 (Kotus 類型 18/maa，無元音變換)
主格		tii	tiit
屬格		tiin	tiiden tiitten
部分格		tiitä	tiitä
入格		tiihin	tiihin
		單數	複數
主格		tii	tiit
賓格	主	tii	tiit
	屬	tiin
屬格		tiin	tiiden tiitten
部分格		tiitä	tiitä
內格		tiissä	tiissä
出格		tiistä	tiistä
入格		tiihin	tiihin
接格		tiillä	tiillä
離格		tiiltä	tiiltä
向格		tiille	tiille
樣格		tiinä	tiinä
轉移格		tiiksi	tiiksi
欠格		tiittä	tiittä
手段格		—	tiin
共格		請參閱下方的所有格形式。

tii 的所有格形式 (Kotus 類型 18/maa，無元音變換)

第一人稱單數所有者 單數 複數 主格 tiini tiini 賓格 主 tiini tiini 屬 tiini 屬格 tiini tiideni tiitteni 部分格 tiitäni tiitäni 內格 tiissäni tiissäni 出格 tiistäni tiistäni 入格 tiihini tiihini 接格 tiilläni tiilläni 離格 tiiltäni tiiltäni 向格 tiilleni tiilleni 樣格 tiinäni tiinäni 轉移格 tiikseni tiikseni 欠格 tiittäni tiittäni 手段格 — — 共格 — tiineni 第二人稱單數所有者 單數 複數 主格 tiisi tiisi 賓格 主 tiisi tiisi 屬 tiisi 屬格 tiisi tiidesi tiittesi 部分格 tiitäsi tiitäsi 內格 tiissäsi tiissäsi 出格 tiistäsi tiistäsi 入格 tiihisi tiihisi 接格 tiilläsi tiilläsi 離格 tiiltäsi tiiltäsi 向格 tiillesi tiillesi 樣格 tiinäsi tiinäsi 轉移格 tiiksesi tiiksesi 欠格 tiittäsi tiittäsi 手段格 — — 共格 — tiinesi 第一人稱複數所有者 單數 複數 主格 tiimme tiimme 賓格 主 tiimme tiimme 屬 tiimme 屬格 tiimme tiidemme tiittemme 部分格 tiitämme tiitämme 內格 tiissämme tiissämme 出格 tiistämme tiistämme 入格 tiihimme tiihimme 接格 tiillämme tiillämme 離格 tiiltämme tiiltämme 向格 tiillemme tiillemme 樣格 tiinämme tiinämme 轉移格 tiiksemme tiiksemme 欠格 tiittämme tiittämme 手段格 — — 共格 — tiinemme 第二人稱複數所有者 單數 複數 主格 tiinne tiinne 賓格 主 tiinne tiinne 屬 tiinne 屬格 tiinne tiidenne tiittenne 部分格 tiitänne tiitänne 內格 tiissänne tiissänne 出格 tiistänne tiistänne 入格 tiihinne tiihinne 接格 tiillänne tiillänne 離格 tiiltänne tiiltänne 向格 tiillenne tiillenne 樣格 tiinänne tiinänne 轉移格 tiiksenne tiiksenne 欠格 tiittänne tiittänne 手段格 — — 共格 — tiinenne 第三人稱所有者 單數 複數 主格 tiinsä tiinsä 賓格 主 tiinsä tiinsä 屬 tiinsä 屬格 tiinsä tiidensä tiittensä 部分格 tiitään tiitänsä tiitään tiitänsä 內格 tiissään tiissänsä tiissään tiissänsä 出格 tiistään tiistänsä tiistään tiistänsä 入格 tiihinsä tiihinsä 接格 tiillään tiillänsä tiillään tiillänsä 離格 tiiltään tiiltänsä tiiltään tiiltänsä 向格 tiilleen tiillensä tiilleen tiillensä 樣格 tiinään tiinänsä tiinään tiinänsä 轉移格 tiikseen tiiksensä tiikseen tiiksensä 欠格 tiittään tiittänsä tiittään tiittänsä 手段格 — — 共格 — tiineen tiinensä

派生詞彙

• tiiata
• tiiaus
• tiiauspaikka

延伸閱讀

• "tii" 在《當代芬蘭語辭典》（Kielitoimiston sanakirja）中的解釋

異序詞

• iit, iti

格陵蘭語

詞源

借自丹麥語 te (“茶”)，源自荷蘭語 thee，源自閩南語 茶 (tê)，源自中古漢語，源自上古漢語，最终源自原始漢藏語 *s-la (“葉子，茶”)。

名詞

tii (複數 tiit)

1. 茶

變格

tii 的變格

	單數	複數
通格	tii	tiit
作格	tiip	tiit
向格	tiimut	tiinut
奪格	tiimit	tiinit
經由格	tiikkut	tiitigut
方位格	tiimi	tiini
工具格	tiimik	tiinik
等同格	tiitut	tiitut

因紐特語

名詞

tii

1. ᑏ (tii)的拉丁字母拼寫法

斯瓦希里語

詞源

源自阿拉伯語 طَاعَ (ṭāʕa)。

發音

• 音頻（肯亞）：

  (檔案)

動詞

-tii (不定式 kutii)

1. 服從，遵守

變位

-tii的變位
肯定現在 -natii 假設 -tii 否定 -tii 命令式單數 tii
不定形
肯定 kutii 否定 kutotii
命令式
單數 tii 複數 tiini
時態形
習慣式 hutii 肯定過去 肯定主語一致 + -litii 否定過去 否定主語一致 + -kutii
肯定現在（肯定主語一致 + -natii） 單數 複數 第一人稱 ninatii/natii tunatii 第二人稱 unatii mnatii 第三人稱 m-wa(I/II) anatii wanatii 其他類別 肯定主語一致 + -natii
否定現在（否定主語一致 + -tii） 單數 複數 第一人稱 sitii hatutii 第二人稱 hutii hamtii 第三人稱 m-wa(I/II) hatii hawatii 其他類別 否定主語一致 + -tii
肯定將來 肯定主語一致 + -tatii 否定將來 否定主語一致 + -tatii
肯定假設（肯定主語一致 + -tii） 單數 複數 第一人稱 nitii tutii 第二人稱 utii mtii 第三人稱 m-wa(I/II) atii watii 其他類別 肯定主語一致 + -tii
否定假設 肯定主語一致 + -sitii 肯定現在條件 肯定主語一致 + -ngetii 否定現在條件 肯定主語一致 + -singetii 肯定過去條件 肯定主語一致 + -ngalitii 否定過去條件 肯定主語一致 + -singalitii
真理/格言（肯定主語一致 + -atii） 單數 複數 第一人稱 natii twatii 第二人稱 watii mwatii 第三人稱 m-wa(I/II) atii watii m-mi(III/IV) watii yatii ji-ma(V/VI) latii yatii ki-vi(VII/VIII) chatii vyatii n(IX/X) yatii zatii u(XI) watii 參見“n(X)”或“ma(VI)”的分類 ku(XV/XVII) kwatii pa(XVI) patii mu(XVIII) mwatii
完成時 肯定主語一致 + -metii 「已經」 肯定主語一致 + -meshatii 「仍未」 否定主語一致 + -jatii 「如果」 肯定主語一致 + -kitii 「如果不」 肯定主語一致 + -sipotii 持續式 katii / 肯定主語一致 + -katii 持續式假設 肯定主語一致 + -katii
賓語一致（陳述肯定） 單數 複數 第一人稱 -nitii -tutii 第二人稱 -kutii -watii/-kutiini/-watiini 第三人稱 m-wa(I/II) -mtii -watii m-mi(III/IV) -utii -itii ji-ma(V/VI) -litii -yatii ki-vi(VII/VIII) -kitii -vitii n(IX/X) -itii -zitii u(XI) -utii 參見“n(X)”或“ma(VI)”的分類 ku(XV/XVII) -kutii pa(XVI) -patii mu(XVIII) -mutii 反身 -jitii
關係形式 一般肯定（肯定主語一致 + （賓語一致） + -tii- + 關係標記） 單數 複數 m-wa(I/II) -tiiye -tiio m-mi(III/IV) -tiio -tiiyo ji-ma(V/VI) -tiilo -tiiyo ki-vi(VII/VIII) -tiicho -tiivyo n(IX/X) -tiiyo -tiizo u(XI) -tiio 參見“n(X)”或“ma(VI)”的分類 ku(XV/XVII) -tiiko pa(XVI) -tiipo mu(XVIII) -tiimo 其他形式（主語一致 + 時態標記 + 關係標記 + （賓語一致） + -tii） 單數 複數 m-wa(I/II) -yetii -otii m-mi(III/IV) -otii -yotii ji-ma(V/VI) -lotii -yotii ki-vi(VII/VIII) -chotii -vyotii n(IX/X) -yotii -zotii u(XI) -otii 參見“n(X)”或“ma(VI)”的分類 ku(XV/XVII) -kotii pa(XVI) -potii mu(XVIII) -motii
部分不常見於現代標準斯瓦希里語的形式未在表格中列出。更多信息請參見英語維基詞典有關斯瓦希里語動詞的附錄。

派生詞彙

• 名詞性派生詞：
  • utii (“服從，遵守”)

佛羅語

詞源

繼承自原始芬蘭語 *tee。

名詞

tii (屬格 tii，部分格 tiid)

1. 道路
2. 旅程

屈折

tii 的變格

	單數	複數
主格	tii	tiiq
賓格	tii	tiiq
屬格	tii	teie
部分格	tiid	teid
入格	tiihe tiihte	teihe teihte
內格	tiin tiihn	tein teihn
出格	tiist	teist
向格	tiile	teile
接格	tiil	teil
奪格	tiilt	teilt
轉換格	tiis	teis
到格	tiiniq	teiniq
欠格	tiildäq	teildäq
共格	tiigäq	teiegäq

約魯巴語

Tíì

詞源

借自英語 tea。

發音

• 國際音標^(幫助): /tíì/

名詞

tíì

1. 茶