ges

參見：Ges、GES、gEs、gés、gês 和 gęś

加泰羅尼亞語

名詞

ges

1. ge 的複數

芬蘭語

詞源

源自德語 Ges（德式音名標記）。

發音

• 國際音標^(幫助): /ˈɡes/, [ˈɡe̞s̠]
• 韻部：-es
• 斷字^(幫助)：ges

名詞

ges

1. (音樂) 降G

使用說明

大字八度或低於該八度的任何八度或大調的名稱大寫； 小字八度或高於該八度的任何八度或小調名稱均不大寫。

變格

ges 的屈折 (Kotus 類型 5/risti，無元音變換)
主格		ges	gesit
屬格		gesin	gesien
部分格		gesiä	gesejä
入格		gesiin	geseihin
		單數	複數
主格		ges	gesit
賓格	主	ges	gesit
	屬	gesin
屬格		gesin	gesien
部分格		gesiä	gesejä
內格		gesissä	geseissä
出格		gesistä	geseistä
入格		gesiin	geseihin
接格		gesillä	geseillä
離格		gesiltä	geseiltä
向格		gesille	geseille
樣格		gesinä	geseinä
轉移格		gesiksi	geseiksi
欠格		gesittä	geseittä
手段格		—	gesein
共格		請參閱下方的所有格形式。

ges 的所有格形式 (Kotus 類型 5/risti，無元音變換)

第一人稱單數所有者 單數 複數 主格 gesini gesini 賓格 主 gesini gesini 屬 gesini 屬格 gesini gesieni 部分格 gesiäni gesejäni 內格 gesissäni geseissäni 出格 gesistäni geseistäni 入格 gesiini geseihini 接格 gesilläni geseilläni 離格 gesiltäni geseiltäni 向格 gesilleni geseilleni 樣格 gesinäni geseinäni 轉移格 gesikseni geseikseni 欠格 gesittäni geseittäni 手段格 — — 共格 — geseineni 第二人稱單數所有者 單數 複數 主格 gesisi gesisi 賓格 主 gesisi gesisi 屬 gesisi 屬格 gesisi gesiesi 部分格 gesiäsi gesejäsi 內格 gesissäsi geseissäsi 出格 gesistäsi geseistäsi 入格 gesiisi geseihisi 接格 gesilläsi geseilläsi 離格 gesiltäsi geseiltäsi 向格 gesillesi geseillesi 樣格 gesinäsi geseinäsi 轉移格 gesiksesi geseiksesi 欠格 gesittäsi geseittäsi 手段格 — — 共格 — geseinesi 第一人稱複數所有者 單數 複數 主格 gesimme gesimme 賓格 主 gesimme gesimme 屬 gesimme 屬格 gesimme gesiemme 部分格 gesiämme gesejämme 內格 gesissämme geseissämme 出格 gesistämme geseistämme 入格 gesiimme geseihimme 接格 gesillämme geseillämme 離格 gesiltämme geseiltämme 向格 gesillemme geseillemme 樣格 gesinämme geseinämme 轉移格 gesiksemme geseiksemme 欠格 gesittämme geseittämme 手段格 — — 共格 — geseinemme 第二人稱複數所有者 單數 複數 主格 gesinne gesinne 賓格 主 gesinne gesinne 屬 gesinne 屬格 gesinne gesienne 部分格 gesiänne gesejänne 內格 gesissänne geseissänne 出格 gesistänne geseistänne 入格 gesiinne geseihinne 接格 gesillänne geseillänne 離格 gesiltänne geseiltänne 向格 gesillenne geseillenne 樣格 gesinänne geseinänne 轉移格 gesiksenne geseiksenne 欠格 gesittänne geseittänne 手段格 — — 共格 — geseinenne 第三人稱所有者 單數 複數 主格 gesinsä gesinsä 賓格 主 gesinsä gesinsä 屬 gesinsä 屬格 gesinsä gesiensä 部分格 gesiään gesiänsä gesejään gesejänsä 內格 gesissään gesissänsä geseissään geseissänsä 出格 gesistään gesistänsä geseistään geseistänsä 入格 gesiinsä geseihinsä 接格 gesillään gesillänsä geseillään geseillänsä 離格 gesiltään gesiltänsä geseiltään geseiltänsä 向格 gesilleen gesillensä geseilleen geseillensä 樣格 gesinään gesinänsä geseinään geseinänsä 轉移格 gesikseen gesiksensä geseikseen geseiksensä 欠格 gesittään gesittänsä geseittään geseittänsä 手段格 — — 共格 — geseineen geseinensä

黎語

發音

• (標準黎語，保定土語) 國際音標^(幫助): /keː˩/

名詞

ges

1. 價格

副詞

ges

1. 更加

參考資料

• 2006, 文明英, 文京, 黎語基础教程‎^[1], 北京: 中央民族大学出版社, →ISBN, →OCLC

冰島語

發音

• 國際音標^(幫助): /cɛːs/
• 韻部：-ɛːs

名詞

ges n (属格单数 gess，主格复数 ges)

1. (音樂) 降G

變格

ges的變格

n-s	單數		複數
	不定	定	不定	定
主格	ges	gesið	ges	gesin
賓格	ges	gesið	ges	gesin
與格	gesi	gesinu	gesum	gesunum
屬格	gess	gessins	gesa	gesanna

奧克語

詞源

(此詞的語源缺失或不完整。請協助添加，或在茶室進行討論。)

副詞

ges

1. 不，完全不
2. 無一
3. 決不

其他寫法

• gis

西班牙語

發音

• 國際音標^(幫助): /ˈxes/ [ˈxes]

名詞

ges

1. ge 的複數

瑞典語

發音

• 音頻：

  (檔案)

動詞

ges

1. ge的不定被動形。
2. ge的現在時被動形。

異序詞

• seg

托克皮辛語

詞源

源自英語 guest。

名詞

ges

1. 客人

威爾士語

發音

• 國際音標^(幫助): /ɡeːs/

動詞

ges

1. ces的輔音濁化形。

西佛蘭德語

詞源

源自中古荷蘭語 gers，gras的換位形。

名詞

ges n

1. 草

派生詞

• gesgjitte