viikko

芬蘭語

詞源

繼承自原始芬蘭語 *viikko、借自原始諾爾斯語 *ᚹᛁᚲᛟ (*wiko)（對比瑞典語 vecka、古諾爾斯語 vika 和冰島語 vika），源自原始日耳曼語 *wikǭ (“星期”)。

發音

• 國際音標^(幫助): /ˈʋiːkːo/, [ˈʋiːkːo̞]
• 韻部：-iːkːo
• 音節化^(幫助)：viik‧ko
• 斷字^(幫助)：viik‧ko

名詞

時間單位

vko	前：	vuorokausi
	後：	kuukausi

viikko

1. 星期，週

   Vuodessa on 52 viikkoa.

   一年有52週。

   Käyn kuntosalilla kolme kertaa viikossa.

   我一週去三次健身房。

2. (俗語) 工作日（星期一至星期五）

   Sovittiin lauantaina, että nähdään viikolla.

   我們在週六同意在工作日會面。

用法說明

• 所格單數尤用於表示某週發生的事情：sillä viikolla ― （在）那週

變格

viikko 的屈折 (Kotus 類型 1*A/valo，kk-k元音變換)
主格		viikko	viikot
屬格		viikon	viikkojen
部分格		viikkoa	viikkoja
入格		viikkoon	viikkoihin
		單數	複數
主格		viikko	viikot
賓格	主	viikko	viikot
	屬	viikon
屬格		viikon	viikkojen
部分格		viikkoa	viikkoja
內格		viikossa	viikoissa
出格		viikosta	viikoista
入格		viikkoon	viikkoihin
接格		viikolla	viikoilla
離格		viikolta	viikoilta
向格		viikolle	viikoille
樣格		viikkona	viikkoina
轉移格		viikoksi	viikoiksi
欠格		viikotta	viikoitta
手段格		—	viikoin
共格		請參閱下方的所有格形式。

viikko 的所有格形式 (Kotus 類型 1*A/valo，kk-k元音變換)

第一人稱單數所有者 單數 複數 主格 viikkoni viikkoni 賓格 主 viikkoni viikkoni 屬 viikkoni 屬格 viikkoni viikkojeni 部分格 viikkoani viikkojani 內格 viikossani viikoissani 出格 viikostani viikoistani 入格 viikkooni viikkoihini 接格 viikollani viikoillani 離格 viikoltani viikoiltani 向格 viikolleni viikoilleni 樣格 viikkonani viikkoinani 轉移格 viikokseni viikoikseni 欠格 viikottani viikoittani 手段格 — — 共格 — viikkoineni 第二人稱單數所有者 單數 複數 主格 viikkosi viikkosi 賓格 主 viikkosi viikkosi 屬 viikkosi 屬格 viikkosi viikkojesi 部分格 viikkoasi viikkojasi 內格 viikossasi viikoissasi 出格 viikostasi viikoistasi 入格 viikkoosi viikkoihisi 接格 viikollasi viikoillasi 離格 viikoltasi viikoiltasi 向格 viikollesi viikoillesi 樣格 viikkonasi viikkoinasi 轉移格 viikoksesi viikoiksesi 欠格 viikottasi viikoittasi 手段格 — — 共格 — viikkoinesi 第一人稱複數所有者 單數 複數 主格 viikkomme viikkomme 賓格 主 viikkomme viikkomme 屬 viikkomme 屬格 viikkomme viikkojemme 部分格 viikkoamme viikkojamme 內格 viikossamme viikoissamme 出格 viikostamme viikoistamme 入格 viikkoomme viikkoihimme 接格 viikollamme viikoillamme 離格 viikoltamme viikoiltamme 向格 viikollemme viikoillemme 樣格 viikkonamme viikkoinamme 轉移格 viikoksemme viikoiksemme 欠格 viikottamme viikoittamme 手段格 — — 共格 — viikkoinemme 第二人稱複數所有者 單數 複數 主格 viikkonne viikkonne 賓格 主 viikkonne viikkonne 屬 viikkonne 屬格 viikkonne viikkojenne 部分格 viikkoanne viikkojanne 內格 viikossanne viikoissanne 出格 viikostanne viikoistanne 入格 viikkoonne viikkoihinne 接格 viikollanne viikoillanne 離格 viikoltanne viikoiltanne 向格 viikollenne viikoillenne 樣格 viikkonanne viikkoinanne 轉移格 viikoksenne viikoiksenne 欠格 viikottanne viikoittanne 手段格 — — 共格 — viikkoinenne 第三人稱所有者 單數 複數 主格 viikkonsa viikkonsa 賓格 主 viikkonsa viikkonsa 屬 viikkonsa 屬格 viikkonsa viikkojensa 部分格 viikkoaan viikkoansa viikkojaan viikkojansa 內格 viikossaan viikossansa viikoissaan viikoissansa 出格 viikostaan viikostansa viikoistaan viikoistansa 入格 viikkoonsa viikkoihinsa 接格 viikollaan viikollansa viikoillaan viikoillansa 離格 viikoltaan viikoltansa viikoiltaan viikoiltansa 向格 viikolleen viikollensa viikoilleen viikoillensa 樣格 viikkonaan viikkonansa viikkoinaan viikkoinansa 轉移格 viikokseen viikoksensa viikoikseen viikoiksensa 欠格 viikottaan viikottansa viikoittaan viikoittansa 手段格 — — 共格 — viikkoineen viikkoinensa

衍生詞彙

• viikoittain

複合詞

• alkuviikko
• alusviikko
• arkiviikko
• härkäviikko
• jokaviikkoinen
• joulunalusviikko
• jouluviikko
• juhannusviikko
• juhlaviikko
• keskiviikko
• keskiviikkoinen
• keskiviikkoisin
• kolmiviikkoinen
• kouluviikko
• kärsimysviikko
• lomaviikko
• loppuviikko
• lähiviikko
• mäkiviikko
• naistenviikko
• opintoviikko
• piinaviikko
• pääsiäisviikko
• raskausviikko
• teemaviikko
• työviikko
• viikkoansio
• viikkohoroskooppi
• viikkojulkaisu
• viikkokatsaus
• viikkokausi
• viikkolehti
• viikkolepo
• viikkoliite
• viikkopalkka
• viikkopalkkainen
• viikkopäivyri
• viikkoraha
• viikkosiivous
• viikkotunti
• viikkovuokra
• viikonloppu
• viikonloppuisin
• viikonloppuisä
• viikonloppumatka
• viikonloppuruuhka
• viikonpäivä
• viikonvaihde
• vuoroviikko

延伸閱讀

• "viikko" 在《當代芬蘭語辭典》（Kielitoimiston sanakirja）中的解釋

英格里亞語

詞源

繼承自原始芬蘭語 *viikko。同源詞包括芬蘭語 viikko 和卡累利阿語 viikko。

發音

• (下勞卡) 國際音標^(幫助): /ˈʋiːkːo/, [ˈʋiːkːŏ̞̥]
• (索伊科拉) 國際音標^(幫助): /ˈʋiːkːo/, [ˈʋiːkːo̞]
• 斷字：viik‧ko

名詞

viikko

1. 星期，週

變格

viikko 的變格 (類別4/koivu，kk-k類層級變化)
	單數	複數
主格	viikko	viikot
屬格	viikon	viikkoin，viikkoloin
部分格	viikkoa	viikkoja，viikkoloja
入格	viikkoo	viikkoi，viikkoloihe
內格	viikoos	viikois，viikkolois
出格	viikost	viikoist，viikkoloist
向格	viikolle	viikoille，viikkoloille
所格	viikool	viikoil，viikkoloil
奪格	viikolt	viikoilt，viikkoloilt
轉移格	viikoks	viikoiks，viikkoloiks
樣格	viikkonna，viikkoon	viikkoinna，viikkoloinna，viikkoin，viikkoloin
轉變格1)	viikkont	viikkoint，viikkoloint
1) 棄用 *) 賓格所對應的 屬格 (sg) 或 主格 (pl) **) 共格通過在屬格後加上後綴 -ka? 或 -kä?組成。

參考資料

• Ruben E. Nirvi (1971年) Inkeroismurteiden Sanakirja，Helsinki：Suomalais-Ugrilainen Seura，第 672 頁

沃特語

詞源

繼承自原始芬蘭語 *viikko。

發音

• (Luutsa, Liivtšülä) 國際音標^(幫助): /ˈviːkːo/, [ˈvʲiːkːo]
• 韻部：-iːkːo
• 斷字：viik‧ko

名詞

viikko

1. (Kattila，Jõgõperä) näteli (“星期”)之同義詞

參考資料

• "viikko" in Vadja keele sõnaraamat