täi

參見：Appendix:"tai"的變體

愛沙尼亞語

詞源

繼承自原始芬蘭語 *täi，繼承自原始烏拉爾語 *täje。同源詞包括匈牙利語 tetű。

發音

• 國際音標^(幫助): /tˈæi̯/

名詞

täi (屬格 täi，部分格 täid)

1. 虱

變格

täi 的變格 (ÕS type 26/koi, no gradation)
		單數	複數
主格		täi	täid
賓格	nom.
	gen.	täi
屬格			täide
部分格		täid	täisid
入格		täisse	täidesse
內格		täis	täides
出格		täist	täidest
向格		täile	täidele
所格		täil	täidel
奪格		täilt	täidelt
變格		täiks	täideks
到格		täini	täideni
樣格		täina	täidena
缺格		täita	täideta
共格		täiga	täidega

芬蘭語

詞源

繼承自原始芬蘭語 *täi，繼承自原始烏拉爾語 *täje。 和彼爾姆科米語 той (toj)、烏得穆爾特語 тэй (tej)、匈牙利語 tetű 同源；可能也和埃爾齊亞語 сий (śij) 同源，但是音節首有問題。

發音

• 國際音標^(幫助): /ˈtæi̯/, [ˈt̪æi̯]
• 韻部：-æi
• 音節化^(幫助)：täi
• 斷字^(幫助)：täi

名詞

täi

1. 虱
2. (礦業) 最大尺寸在2毫米到4毫米之間的金塊；參見 kultahippu。

變格

täi 的屈折 (Kotus 類型 18/maa，無元音變換)
主格		täi	täit
屬格		täin	täiden täitten
部分格		täitä	täitä
入格		täihin	täihin
		單數	複數
主格		täi	täit
賓格	主	täi	täit
	屬	täin
屬格		täin	täiden täitten
部分格		täitä	täitä
內格		täissä	täissä
出格		täistä	täistä
入格		täihin	täihin
接格		täillä	täillä
離格		täiltä	täiltä
向格		täille	täille
樣格		täinä	täinä
轉移格		täiksi	täiksi
欠格		täittä	täittä
手段格		—	täin
共格		請參閱下方的所有格形式。

täi 的所有格形式 (Kotus 類型 18/maa，無元音變換)

第一人稱單數所有者 單數 複數 主格 täini täini 賓格 主 täini täini 屬 täini 屬格 täini täideni täitteni 部分格 täitäni täitäni 內格 täissäni täissäni 出格 täistäni täistäni 入格 täihini täihini 接格 täilläni täilläni 離格 täiltäni täiltäni 向格 täilleni täilleni 樣格 täinäni täinäni 轉移格 täikseni täikseni 欠格 täittäni täittäni 手段格 — — 共格 — täineni 第二人稱單數所有者 單數 複數 主格 täisi täisi 賓格 主 täisi täisi 屬 täisi 屬格 täisi täidesi täittesi 部分格 täitäsi täitäsi 內格 täissäsi täissäsi 出格 täistäsi täistäsi 入格 täihisi täihisi 接格 täilläsi täilläsi 離格 täiltäsi täiltäsi 向格 täillesi täillesi 樣格 täinäsi täinäsi 轉移格 täiksesi täiksesi 欠格 täittäsi täittäsi 手段格 — — 共格 — täinesi 第一人稱複數所有者 單數 複數 主格 täimme täimme 賓格 主 täimme täimme 屬 täimme 屬格 täimme täidemme täittemme 部分格 täitämme täitämme 內格 täissämme täissämme 出格 täistämme täistämme 入格 täihimme täihimme 接格 täillämme täillämme 離格 täiltämme täiltämme 向格 täillemme täillemme 樣格 täinämme täinämme 轉移格 täiksemme täiksemme 欠格 täittämme täittämme 手段格 — — 共格 — täinemme 第二人稱複數所有者 單數 複數 主格 täinne täinne 賓格 主 täinne täinne 屬 täinne 屬格 täinne täidenne täittenne 部分格 täitänne täitänne 內格 täissänne täissänne 出格 täistänne täistänne 入格 täihinne täihinne 接格 täillänne täillänne 離格 täiltänne täiltänne 向格 täillenne täillenne 樣格 täinänne täinänne 轉移格 täiksenne täiksenne 欠格 täittänne täittänne 手段格 — — 共格 — täinenne 第三人稱所有者 單數 複數 主格 täinsä täinsä 賓格 主 täinsä täinsä 屬 täinsä 屬格 täinsä täidensä täittensä 部分格 täitään täitänsä täitään täitänsä 內格 täissään täissänsä täissään täissänsä 出格 täistään täistänsä täistään täistänsä 入格 täihinsä täihinsä 接格 täillään täillänsä täillään täillänsä 離格 täiltään täiltänsä täiltään täiltänsä 向格 täilleen täillensä täilleen täillensä 樣格 täinään täinänsä täinään täinänsä 轉移格 täikseen täiksensä täikseen täiksensä 欠格 täittään täittänsä täittään täittänsä 手段格 — — 共格 — täineen täinensä

派生詞彙

• täinen

compounds

• ihmistäi
• kalatäi
• kanatäi
• kirjatäi
• mehiläistäi
• penikkatäi
• päätäi
• tukkimiehentäi
• täikampa
• täikärpänen
• vaatetäi
• valaantäi

參見

• saivar
• saivare

延伸閱讀

• "täi" 在《當代芬蘭語辭典》（Kielitoimiston sanakirja）中的解釋

異序詞

• -itä, itä, iät

英格里亞語

Täi.

詞源

繼承自原始芬蘭語 *täi。和芬蘭語 täi、愛沙尼亞語 täi 同源。

發音

• (下勞卡) 國際音標^(幫助): /ˈtæi̯/, [ˈtæi̯]
• (索伊科拉) 國際音標^(幫助): /ˈtæi̯/, [ˈtæi̯]
• 斷字：täi

名詞

täi

1. 虱
   • 1937，V. A. Tetjurev，譯者 N. I. Molotsova, Loonnontiito (ensimäin osa): oppikirja alkușkoulun kolmatta klaassaa vart，Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva，頁 93:

     Täi immöö läsivält vertä ja männöö tervee inmihissee ja purroo häänt.

     蝨子吸食受感染的血液，然後來到健康的人身上並叮咬他。

變格

täi 的變格 (類別8/maa，無層級變化)
	單數	複數
主格	täi	täit
屬格	täin	täijen
部分格	täitä	täitä
入格	täihe	täihe
內格	täis	täis
出格	täist	täist
向格	täille	täille
所格	täil	täil
奪格	täilt	täilt
轉移格	täiks	täiks
樣格	täinnä，täin	täinnä，täin
轉變格1)	täint	täint
1) 棄用 *) 賓格所對應的 屬格 (sg) 或 主格 (pl) **) 共格通過在屬格後加上後綴 -ka? 或 -kä?組成。

近義詞

• (兒童用語) popo

派生詞彙

• täintappaja
• täitarha
• täittyä

參考資料

• Ruben E. Nirvi (1971年) Inkeroismurteiden Sanakirja，Helsinki：Suomalais-Ugrilainen Seura，第 616 頁

卡累利阿語

詞源

繼承自原始芬蘭語 *täi，繼承自原始烏拉爾語 *täje。

名詞

täi (屬格 täin，部分格 täidy)

1. 虱

維普斯語

詞源

繼承自原始芬蘭語 *täi，繼承自原始烏拉爾語 *täje。

名詞

täi

1. 虱

派生詞彙

• täiduda

參考資料

• Zajceva, N. G.; Mullonen, M. I. (2007年)，“вошь”，Uz’ venä-vepsläine vajehnik / Novyj russko-vepsskij slovarʹ [New Russian–Veps Dictionary]，Petrozavodsk：Periodika

佛羅語

詞源

繼承自原始芬蘭語 *täi，繼承自原始烏拉爾語 *täje。

名詞

täi (屬格 täi，部分格 täid)

1. 虱

屈折

täi 的變格

	單數	複數
主格	täi	täiq
賓格	täi	täiq
屬格	täi	täie
部分格	täid	täie
入格	täihe täihte	täihe täihte
內格	täin täihn	täen täehn
出格	täist	täest
向格	täile	täele
接格	täil	täel
奪格	täilt	täelt
轉換格	täis	täes
到格	täiniq	täeniq
欠格	täildäq	täeldäq
共格	täigäq	täiegäq

沃特語

詞源

繼承自原始芬蘭語 *täi，繼承自原始烏拉爾語 *täje。

發音

• (Luutsa, Liivtšülä) 國際音標^(幫助): /ˈtæi̯/, [ˈtʲæi̯]
• 韻部：-æi̯
• 斷字：täi

名詞

täi (屬格 [請提供]，部分格 [請提供])

1. 虱

參考資料

• "täi" in Vadja keele sõnaraamat