ikä

參見：ika、ĩka、-iką 和 -ika

芬蘭語

詞源

源自原始芬蘭語 *ikä，源自原始芬蘭-烏戈爾語 *ikä，源自原始烏拉爾語 *jikä、*ikä。與愛沙尼亞語 iga、埃爾齊亞語 ие (ije, “年”)、匈牙利語 év等同源。

發音

• 國際音標^(幫助): /ˈikæ/, [ˈik̟æ]
• 韻部：-ikæ
• 斷字^(幫助)：i‧kä

名詞

ikä

1. 年齡
2. 生活
3. 壽命

變格

ikä 的屈折 (Kotus 類型 10*D/koira，k-∅元音變換)
主格		ikä	iät
屬格		iän	ikien
部分格		ikää	ikiä
入格		ikään	ikiin
		單數	複數
主格		ikä	iät
賓格	主	ikä	iät
	屬	iän
屬格		iän	ikien ikäin 罕用
部分格		ikää	ikiä
內格		iässä	i’issä
出格		iästä	i’istä
入格		ikään	ikiin
接格		iällä	i’illä
離格		iältä	i’iltä
向格		iälle	i’ille
樣格		ikänä	ikinä
轉移格		iäksi	i’iksi
欠格		iättä	i’ittä
手段格		—	i’in
共格		請參閱下方的所有格形式。

ikä 的所有格形式 (Kotus 類型 10*D/koira，k-∅元音變換)

第一人稱單數所有者 單數 複數 主格 ikäni ikäni 賓格 主 ikäni ikäni 屬 ikäni 屬格 ikäni ikieni ikäini 罕用 部分格 ikääni ikiäni 內格 iässäni i’issäni 出格 iästäni i’istäni 入格 ikääni ikiini 接格 iälläni i’illäni 離格 iältäni i’iltäni 向格 iälleni i’illeni 樣格 ikänäni ikinäni 轉移格 iäkseni i’ikseni 欠格 iättäni i’ittäni 手段格 — — 共格 — ikineni 第二人稱單數所有者 單數 複數 主格 ikäsi ikäsi 賓格 主 ikäsi ikäsi 屬 ikäsi 屬格 ikäsi ikiesi ikäisi 罕用 部分格 ikääsi ikiäsi 內格 iässäsi i’issäsi 出格 iästäsi i’istäsi 入格 ikääsi ikiisi 接格 iälläsi i’illäsi 離格 iältäsi i’iltäsi 向格 iällesi i’illesi 樣格 ikänäsi ikinäsi 轉移格 iäksesi i’iksesi 欠格 iättäsi i’ittäsi 手段格 — — 共格 — ikinesi 第一人稱複數所有者 單數 複數 主格 ikämme ikämme 賓格 主 ikämme ikämme 屬 ikämme 屬格 ikämme ikiemme ikäimme 罕用 部分格 ikäämme ikiämme 內格 iässämme i’issämme 出格 iästämme i’istämme 入格 ikäämme ikiimme 接格 iällämme i’illämme 離格 iältämme i’iltämme 向格 iällemme i’illemme 樣格 ikänämme ikinämme 轉移格 iäksemme i’iksemme 欠格 iättämme i’ittämme 手段格 — — 共格 — ikinemme 第二人稱複數所有者 單數 複數 主格 ikänne ikänne 賓格 主 ikänne ikänne 屬 ikänne 屬格 ikänne ikienne ikäinne 罕用 部分格 ikäänne ikiänne 內格 iässänne i’issänne 出格 iästänne i’istänne 入格 ikäänne ikiinne 接格 iällänne i’illänne 離格 iältänne i’iltänne 向格 iällenne i’illenne 樣格 ikänänne ikinänne 轉移格 iäksenne i’iksenne 欠格 iättänne i’ittänne 手段格 — — 共格 — ikinenne 第三人稱所有者 單數 複數 主格 ikänsä ikänsä 賓格 主 ikänsä ikänsä 屬 ikänsä 屬格 ikänsä ikiensä ikäinsä 罕用 部分格 ikäänsä ikiään ikiänsä 內格 iässään iässänsä i’issään i’issänsä 出格 iästään iästänsä i’istään i’istänsä 入格 ikäänsä ikiinsä 接格 iällään iällänsä i’illään i’illänsä 離格 iältään iältänsä i’iltään i’iltänsä 向格 iälleen iällensä i’illeen i’illensä 樣格 ikänään ikänänsä ikinään ikinänsä 轉移格 iäkseen iäksensä i’ikseen i’iksensä 欠格 iättään iättänsä i’ittään i’ittänsä 手段格 — — 共格 — ikineen ikinensä

也有類似缺格的罕用 -ti 式屈折：iäti。

近義詞

• (生活)： elämä
• (壽命)： elinikä

派生詞

• alaikäinen
• iku-
• ikuinen

• ikäinen
• -ikäinen
• ikäys

• ikääntyä
• iäkäs
• iätön

• iätä
• yli-ikäinen

複合詞

複合詞

• aikuisikä
• avioitumisikä
• elinikä
• eläkeikä
• eroamisikä
• hakkuuikä
• hedelmällisyysikä
• ihmisikä
• ikäero
• ikähyvitys
• ikäihminen
• ikäjakauma
• ikäjakautuma
• ikäjärjestys
• ikäkausi
• ikäkulu
• ikäkuulo
• ikälisä

• ikäloppu
• ikäluokitus
• ikäluokka
• ikämies
• ikäneito
• ikänäkö
• ikäpolvi
• ikäpuhemies
• ikäraja
• ikärakenne
• ikärasismi
• ikäryhmä
• ikäsyrjintä
• ikätoveri
• ikävuosi
• ikävähennys
• imemisikä
• imeväisikä
• iänmääritys

• kasvuikä
• kehitysikä
• keski-ikä
• kestoikä
• kouluikä
• kutsuntaikä
• kyselyikä
• käyttöikä
• lapsuusikä
• leikki-ikä
• loppuikä
• miehuusikä
• murrosikä
• naimaikä
• nuoruusikä
• oppivelvollisuusikä

• poikaikä
• rippikouluikä
• satuikä
• sikiöikä
• suojaikä
• synnytysikä
• teini-ikä
• tyttöikä
• työikä
• uhmaikä
• ukkoikä
• vanhuusikä
• vauvaikä
• virkaikä
• vähimmäisikä
• älykkyysikä

相關詞彙

• iankaikkinen
• iki-
• iäti

英格里亞語

詞源

源自原始芬蘭語 *ikä，源自原始芬蘭-烏戈爾語 *ikä。與芬蘭語 ikä、愛沙尼亞語 iga等同源。

發音

• (索伊科拉) 國際音標^(幫助): /ˈikæ/
• 斷字：i‧kä

名詞

ikä (屬格 iän，部分格 ikkää)

1. 年齡

變格

ikä 的變格 (類別3/koira，k-類層級變化，輔音延長)
	單數	複數
主格	ikä	iät
屬格	iän	ikkiin
部分格	ikkää	ikkiä
入格	ikkää	ikkii
內格	iäs	iis
出格	iäst	iist
向格	iälle	iille
所格	iäl	iil
奪格	iält	iilt
轉移格	iäks	iiks
樣格	ikännä，ikkään	ikinnä，ikkiin
轉變格1)	ikänt	ikint
1) 棄用 *) 賓格所對應的 屬格 (sg) 或 主格 (pl) **) 共格通過在屬格後加上後綴 -ka? 或 -kä?組成。

派生詞

• ikkee
• ikkää

 

參考資料

• V. I. Junus (1936年) Iƶoran Keelen Grammatikka‎^[1]，Leningrad：Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva，第 22 頁
• Ruben E. Nirvi (1971年) Inkeroismurteiden Sanakirja，Helsinki：Suomalais-Ugrilainen Seura，第 87 頁
• Vitalij Chernyavskij (2005年) Ižoran keel (Ittseopastaja)‎^[2]，第 104 頁

卡累利阿語

詞源

源自原始芬蘭語 *ikä，源自原始芬蘭-烏戈爾語 *ikä。與芬蘭語 ikä、愛沙尼亞語 iga等同源。

發音

• 國際音標^(幫助): /ˈikæ/

名詞

ikä (屬格 ijän，部分格 ikyä)

1. (北部卡累利阿語) 年齡

其他寫法

• igä (南部卡累利阿語)