suksi

參見：sūksi

芬蘭語

詞源1

源自原始芬蘭語 *suksi，源自原始烏拉爾語 *sukse。與埃爾齊亞語 сокс (soks)同源。

發音

• 國際音標^(幫助): /ˈsuksi/, [ˈs̠uks̠i]
• 韻部：-uksi
• 斷字^(幫助)：suk‧si

名詞

suksi

1. (常用複數) 滑雪板

變格

suksi 的屈折 (Kotus 類型 7/ovi，無元音變換)
主格		suksi	sukset
屬格		suksen	suksien
部分格		suksea	suksia
入格		sukseen	suksiin
		單數	複數
主格		suksi	sukset
賓格	主	suksi	sukset
	屬	suksen
屬格		suksen	suksien
部分格		suksea	suksia
內格		suksessa	suksissa
出格		suksesta	suksista
入格		sukseen	suksiin
接格		suksella	suksilla
離格		sukselta	suksilta
向格		sukselle	suksille
樣格		suksena	suksina
轉移格		sukseksi	suksiksi
欠格		suksetta	suksitta
手段格		—	suksin
共格		請參閱下方的所有格形式。

suksi 的所有格形式 (Kotus 類型 7/ovi，無元音變換)

第一人稱單數所有者 單數 複數 主格 sukseni sukseni 賓格 主 sukseni sukseni 屬 sukseni 屬格 sukseni suksieni 部分格 sukseani suksiani 內格 suksessani suksissani 出格 suksestani suksistani 入格 sukseeni suksiini 接格 suksellani suksillani 離格 sukseltani suksiltani 向格 sukselleni suksilleni 樣格 suksenani suksinani 轉移格 suksekseni suksikseni 欠格 suksettani suksittani 手段格 — — 共格 — suksineni 第二人稱單數所有者 單數 複數 主格 suksesi suksesi 賓格 主 suksesi suksesi 屬 suksesi 屬格 suksesi suksiesi 部分格 sukseasi suksiasi 內格 suksessasi suksissasi 出格 suksestasi suksistasi 入格 sukseesi suksiisi 接格 suksellasi suksillasi 離格 sukseltasi suksiltasi 向格 suksellesi suksillesi 樣格 suksenasi suksinasi 轉移格 sukseksesi suksiksesi 欠格 suksettasi suksittasi 手段格 — — 共格 — suksinesi 第一人稱複數所有者 單數 複數 主格 suksemme suksemme 賓格 主 suksemme suksemme 屬 suksemme 屬格 suksemme suksiemme 部分格 sukseamme suksiamme 內格 suksessamme suksissamme 出格 suksestamme suksistamme 入格 sukseemme suksiimme 接格 suksellamme suksillamme 離格 sukseltamme suksiltamme 向格 suksellemme suksillemme 樣格 suksenamme suksinamme 轉移格 sukseksemme suksiksemme 欠格 suksettamme suksittamme 手段格 — — 共格 — suksinemme 第二人稱複數所有者 單數 複數 主格 suksenne suksenne 賓格 主 suksenne suksenne 屬 suksenne 屬格 suksenne suksienne 部分格 sukseanne suksianne 內格 suksessanne suksissanne 出格 suksestanne suksistanne 入格 sukseenne suksiinne 接格 suksellanne suksillanne 離格 sukseltanne suksiltanne 向格 suksellenne suksillenne 樣格 suksenanne suksinanne 轉移格 sukseksenne suksiksenne 欠格 suksettanne suksittanne 手段格 — — 共格 — suksinenne 第三人稱所有者 單數 複數 主格 suksensa suksensa 賓格 主 suksensa suksensa 屬 suksensa 屬格 suksensa suksiensa 部分格 sukseaan sukseansa suksiaan suksiansa 內格 suksessaan suksessansa suksissaan suksissansa 出格 suksestaan suksestansa suksistaan suksistansa 入格 sukseensa suksiinsa 接格 suksellaan suksellansa suksillaan suksillansa 離格 sukseltaan sukseltansa suksiltaan suksiltansa 向格 sukselleen suksellensa suksilleen suksillensa 樣格 suksenaan suksenansa suksinaan suksinansa 轉移格 suksekseen sukseksensa suksikseen suksiksensa 欠格 suksettaan suksettansa suksittaan suksittansa 手段格 — — 共格 — suksineen suksinensa

詞源2

請參閲主詞條的詞源章節。

發音

• 國際音標^(幫助): /ˈsuksi/, [ˈs̠uks̠i] (第三人稱直陳式)
• 國際音標^(幫助): /ˈsuksiˣ/, [ˈs̠uks̠i(ʔ)] (命令式及 connegative)
• 韻部：-uksi
• 斷字^(幫助)：suk‧si

動詞

suksi

1. suksia 的第三人稱單數直陳式過去時形式。
2. suksia 的直陳式現在時共否定形式。
3. suksia 的第二人稱單數命令式現在時形式。
4. suksia 的第二人稱單數命令式現在時共否定形式。

詞源3

發音

• 國際音標^(幫助): /ˈsuksi/, [ˈs̠uks̠i]
• 韻部：-uksi
• 斷字^(幫助)：suk‧si

代詞

suksi

1. (口語) sä 的變格形式。

英格里亞語

Sukset.

詞源

源自原始芬蘭語 *suksi，源自原始烏拉爾語 *sukse。與芬蘭語 suksi、愛沙尼亞語 suusk等同源。

發音

• (索伊科拉) 國際音標^(幫助): /ˈsuksi/
• 斷字：suk‧si

名詞

suksi

1. 滑雪板

變格

suksi 的變格 (類別5/lehti，無層級變化)
	單數	複數
主格	suksi	sukset
屬格	suksen	suksiin，suksiloin
部分格	suksia	suksija，suksiloja
入格	suksee	suksii，suksiloihe
內格	suksees	suksiis，suksilois
出格	suksest	suksist，suksiloist
向格	sukselle	suksille，suksiloille
所格	sukseel	suksiil，suksiloil
奪格	sukselt	suksilt，suksiloilt
轉移格	sukseks	suksiks，suksiloiks
樣格	suksenna，sukseen	suksinna，suksiloinna，suksiin，suksiloiheen
轉變格1)	suksent	suksint，suksiloint
1) 棄用 *) 賓格所對應的 屬格 (sg) 或 主格 (pl) **) 共格通過在屬格後加上後綴 -ka? 或 -kä?組成。

近義詞

• suksa

參考資料

• V. I. Junus (1936年) Iƶoran Keelen Grammatikka‎^[1]，Leningrad：Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva，第 62 頁
• Ruben E. Nirvi (1971年) Inkeroismurteiden Sanakirja，Helsinki：Suomalais-Ugrilainen Seura，第 549 頁

卡累利阿語

詞源

源自原始芬蘭語 *suksi。與芬蘭語 suksi、英格里亞語 suksi等同源。

發音

• 國際音標^(幫助): /ˈsuksi/
• 斷字：suk‧si

名詞

suksi (屬格 suksen，部分格 suksie)

1. 滑雪板

參考資料

• P. Zaykov; L. Rugoyeva (1999年) Карельско-Русский словарь (Северно-Карельские диалекты) [Karelian-Russian dictionary (North Karelian dialects)]，Petrozavodsk，ISBN 5-88170-020-1，第 174 頁
• V. I. Karakina (2001年) Koulusanasto (varsinais-karjalan murreh)，Petroskoi：Periodika，ISBN 5-88170-062-7，第 37 頁