luu

參見：lưu

世界語

發音

• 國際音標^(幫助)：/ˈluu/
• 斷字：lu‧u
• 韻部：-uu
• 音頻：

  音頻：

  (檔案)

動詞

luu

1. lui 的不定式

愛沙尼亞語

詞源

來自原始芬蘭語 *luu，來自原始烏拉爾語 *luwe。

名詞

luu (屬格 luu，部分格 luud)

1. (解剖學) 骨

變格

luu (ÕS type 26i/idee, no gradation)的變格

	單數	複數
主格	luu	luud
賓格	luu	luud
屬格	luu	luude
部分格	luud	luid luusid
入格	luusse	luudesse luisse
內格	luus	luudes luis
出格	luust	luudest luist
向格	luule	luudele luile
所格	luul	luudel luil
奪格	luult	luudelt luilt
變格	luuks	luudeks luiks
到格	luuni	luudeni
樣格	luuna	luudena
缺格	luuta	luudeta
共格	luuga	luudega

衍生詞

• alalõualuu
• keeleluu
• kiilluu
• kiiruluu
• kuklaluu
• küünarluu
• ninaluu
• oimuluu
• otsmikuluu
• pealuu
• peeniseluu
• pindluu
• pisaraluu
• põhiluu
• sahkluu
• sarnaluu
• suulaeluu
• sõelluu
• ülalõualuu

 

芬蘭語

詞源

來自原始芬蘭語 *luu，來自原始烏拉爾語 *luwe。

發音

• 國際音標^(幫助)：/ˈluː/, [ˈluː]
• 韻部：-uː
• 斷字^(幫助)：luu

名詞

luu

1. (解剖學) 骨
2. 骨質
3. 束腰、緊身衣物所用的金屬、塑膠薄條

變格

luu 的屈折 (Kotus 類型 18/maa，無元音變換)
主格		luu	luut
屬格		luun	luiden luitten
部分格		luuta	luita
入格		luuhun	luihin
		單數	複數
主格		luu	luut
賓格	主	luu	luut
	屬	luun
屬格		luun	luiden luitten
部分格		luuta	luita
內格		luussa	luissa
出格		luusta	luista
入格		luuhun	luihin
接格		luulla	luilla
離格		luulta	luilta
向格		luulle	luille
樣格		luuna	luina
轉移格		luuksi	luiksi
欠格		luutta	luitta
手段格		—	luin
共格		請參閱下方的所有格形式。

luu 的所有格形式 (Kotus 類型 18/maa，無元音變換)

第一人稱單數所有者 單數 複數 主格 luuni luuni 賓格 主 luuni luuni 屬 luuni 屬格 luuni luideni luitteni 部分格 luutani luitani 內格 luussani luissani 出格 luustani luistani 入格 luuhuni luihini 接格 luullani luillani 離格 luultani luiltani 向格 luulleni luilleni 樣格 luunani luinani 轉移格 luukseni luikseni 欠格 luuttani luittani 手段格 — — 共格 — luineni 第二人稱單數所有者 單數 複數 主格 luusi luusi 賓格 主 luusi luusi 屬 luusi 屬格 luusi luidesi luittesi 部分格 luutasi luitasi 內格 luussasi luissasi 出格 luustasi luistasi 入格 luuhusi luihisi 接格 luullasi luillasi 離格 luultasi luiltasi 向格 luullesi luillesi 樣格 luunasi luinasi 轉移格 luuksesi luiksesi 欠格 luuttasi luittasi 手段格 — — 共格 — luinesi 第一人稱複數所有者 單數 複數 主格 luumme luumme 賓格 主 luumme luumme 屬 luumme 屬格 luumme luidemme luittemme 部分格 luutamme luitamme 內格 luussamme luissamme 出格 luustamme luistamme 入格 luuhumme luihimme 接格 luullamme luillamme 離格 luultamme luiltamme 向格 luullemme luillemme 樣格 luunamme luinamme 轉移格 luuksemme luiksemme 欠格 luuttamme luittamme 手段格 — — 共格 — luinemme 第二人稱複數所有者 單數 複數 主格 luunne luunne 賓格 主 luunne luunne 屬 luunne 屬格 luunne luidenne luittenne 部分格 luutanne luitanne 內格 luussanne luissanne 出格 luustanne luistanne 入格 luuhunne luihinne 接格 luullanne luillanne 離格 luultanne luiltanne 向格 luullenne luillenne 樣格 luunanne luinanne 轉移格 luuksenne luiksenne 欠格 luuttanne luittanne 手段格 — — 共格 — luinenne 第三人稱所有者 單數 複數 主格 luunsa luunsa 賓格 主 luunsa luunsa 屬 luunsa 屬格 luunsa luidensa luittensa 部分格 luutaan luutansa luitaan luitansa 內格 luussaan luussansa luissaan luissansa 出格 luustaan luustansa luistaan luistansa 入格 luuhunsa luihinsa 接格 luullaan luullansa luillaan luillansa 離格 luultaan luultansa luiltaan luiltansa 向格 luulleen luullensa luilleen luillensa 樣格 luunaan luunansa luinaan luinansa 轉移格 luukseen luuksensa luikseen luiksensa 欠格 luuttaan luuttansa luittaan luittansa 手段格 — — 共格 — luineen luinensa

衍生詞

形容詞

• luinen
• luiseva
• luumainen
• luuton

 

• 動詞：luutua

複合詞

• alaleukaluu
• arpaluu
• hammasluu
• hankaluu
• häntäluu
• häpyluu
• istuinluu
• jalkapöydänluu
• jänneluu
• kalanluu
• kantaluu
• kehräluu
• kehräsluu
• kieliluu
• kilpikonnanluu
• kirsikanluu
• kuuloluu
• kuutioluu
• kylkiluu
• kyynärluu
• kämmenluu
• lapaluu
• leukaluu
• lonkkaluu
• luujauho
• luukala
• luukalvo
• luukampa
• luukasvain
• luukato
• luukeitto
• luukudos
• luukyhmy
• luumarja
• luumätä
• luunappi
• luunaula
• luunkova
• luunmurtuma
• luunsiirto
• luunsiirtoleikkaus
• luunsiru
• luupiikki
• luuposliini
• luupää
• luurakenne
• luuranko
• luusolu
• luusolukko
• luusyöpä
• luutua
• luutuma
• luutuneisuus
• luuvalo
• luuviitonen
• luuvitonen
• luuviulu
• luuydin
• luuytimensiirto
• mursunluu
• nenäluu
• nilkkaluu
• norsunluu
• ohimoluu
• olkaluu
• otsaluu
• pankkaluu
• pohjeluu
• poronluu
• poskiluu
• puruluu
• päälaenluu
• pääluu
• ranneluu
• reisiluu
• ristiluu
• seulaluu
• siitinluu
• solisluu
• sormiluu
• suoliluu
• suulaenluu
• sääriluu
• takaraivonluu
• telaluu
• toivomusluu
• umpiluu
• vaajaluu
• vaivaisenluu
• varpaanluu
• varvasluu
• vasaraluu
• veneluu
• välileuanluu
• värttinäluu
• ydinluu
• yläleukaluu

 

參見

• ruoto

英格里亞語

Luu.

詞源

來自原始芬蘭語 *luu，來自原始烏拉爾語 *luwe。與芬蘭語 luu和愛沙尼亞語 luu同源。

發音

• (下勞卡) 國際音標^(幫助)：/ˈluː/, [ˈɫuː]
• (索伊科拉) 國際音標^(幫助)：/ˈluː/, [ˈɫuː]
• 斷字：luu

名詞

luu (屬格 luun，部分格 luuta)

1. 骨

變格

luu (type 8/maa, no gradation)的變格
	單數	複數
主格	luu	luut
屬格	luun	luijen
部分格	luuta	luita
入格	luuhu	luihe
內格	luus	luis
出格	luust	luist
向格	luulle	luille
接格	luul	luil
奪格	luult	luilt
轉換格	luuks	luiks
存在格	luunna, luun	luinna, luin
轉變格1)	luunt	luint
1) 廢棄 *) 賓格對應到屬格 (單) 或主格 (複)

來源

• V. I. Junus (1936) Iƶoran Keelen Grammatikka‎^[1]，Leningrad：Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva，第 66 頁
• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja，Helsinki：Suomalais-Ugrilainen Seura，第 281 頁
• Vitalij Chernyavskij (2005) Ižoran keel (Ittseopastaja)‎^[2]，第 124 頁

卡累利阿語

詞源

來自原始芬蘭語 *luu，來自原始烏拉爾語 *luwe。

名詞

luu (屬格 {{{1}}}，部分格 {{{2}}})

1. 骨

利維卡累利阿語

Luuloi.

詞源

來自原始芬蘭語 *luu。與芬蘭語 luu和愛沙尼亞語 luu同源。

發音

• 國際音標^(幫助)：/ˈluː/
• 斷字：luu
• 韻部：-uː

名詞

luu (屬格 luun，部分格 luudu)

1. 骨

來源

• Tatjana Boiko (2019), “luu”, Suuri Karjal-Venʹalaine Sanakniigu (livvin murreh) [The Big Karelian-Russian dictionary (Livvi dialect)], 2nd版，ISBN 978-5-88170-342-4

盧迪茨語

詞源

來自原始芬蘭語 *luu，來自原始烏拉爾語 *luwe。

名詞

luu

1. 骨

佛羅語

詞源

來自原始芬蘭語 *luu，來自原始烏拉爾語 *luwe。

名詞

luu (屬格 luu，部分格 luud)

1. 骨

屈折

luu 的變格

	單數	複數
主格	luu	luuq
賓格	luu	luuq
屬格	luu	luiõ
部分格	luud	luid
入格	luuhõ luuhtõ	luihõ luihtõ
內格	luun luuhn	luin luihn
出格	luust	luist
向格	luulõ	luilõ
接格	luul	luil
奪格	luult	luilt
轉換格	luus	luis
到格	luuniq	luiniq
欠格	luuldaq	luildaq
共格	luugaq	luiõgaq

衍生詞

• elevandiluu

沃特語

詞源

來自原始芬蘭語 *luu，來自原始烏拉爾語 *luwe。

名詞

luu (屬格 luu，部分格 luut)

1. 骨

屈折

luu 的變格 單數 複數 主格 luu luud 屬格 luu luďďe 部分格 luut luit 入格 luhõõ luise 內格 luuz luiz 出格 luuss luiss 向格 luulõ luilõ 所格 luull luill 奪格 luult luilt 變格 luussi luissi 樣格 luuna luina 共格 luuka luika 到格 luussa luissa

來源

• "luu" in Vadja keele sõnaraamat