kuiva

芬蘭語

詞源1

源自原始芬蘭語 *kuiva。與愛沙尼亞語 kuiv、維普斯語 kuiv等同源。

發音

• 國際音標^(幫助): /ˈkui̯ʋɑ/, [ˈkui̯ʋɑ̝]
• 韻部：-uiʋɑ
• 斷字^(幫助)：kui‧va

形容詞

kuiva (比較級 kuivempi，最高級 kuivin)

1. 乾燥的；乾旱的

   反義詞：kostea、märkä

變格

kuiva 的屈折 (Kotus 類型 10/koira，無元音變換)
主格		kuiva	kuivat
屬格		kuivan	kuivien
部分格		kuivaa	kuivia
入格		kuivaan	kuiviin
		單數	複數
主格		kuiva	kuivat
賓格	主	kuiva	kuivat
	屬	kuivan
屬格		kuivan	kuivien kuivain 罕用
部分格		kuivaa	kuivia
內格		kuivassa	kuivissa
出格		kuivasta	kuivista
入格		kuivaan	kuiviin
接格		kuivalla	kuivilla
離格		kuivalta	kuivilta
向格		kuivalle	kuiville
樣格		kuivana	kuivina
轉移格		kuivaksi	kuiviksi
欠格		kuivatta	kuivitta
手段格		—	kuivin
共格		—	kuivine

kuiva 的所有格形式 (Kotus 類型 10/koira，無元音變換)
罕用。僅用於名詞化形容詞。
第一人稱單數所有者 單數 複數 主格 kuivani kuivani 賓格 主 kuivani kuivani 屬 kuivani 屬格 kuivani kuivieni kuivaini 罕用 部分格 kuivaani kuiviani 內格 kuivassani kuivissani 出格 kuivastani kuivistani 入格 kuivaani kuiviini 接格 kuivallani kuivillani 離格 kuivaltani kuiviltani 向格 kuivalleni kuivilleni 樣格 kuivanani kuivinani 轉移格 kuivakseni kuivikseni 欠格 kuivattani kuivittani 手段格 — — 共格 — kuivineni 第二人稱單數所有者 單數 複數 主格 kuivasi kuivasi 賓格 主 kuivasi kuivasi 屬 kuivasi 屬格 kuivasi kuiviesi kuivaisi 罕用 部分格 kuivaasi kuiviasi 內格 kuivassasi kuivissasi 出格 kuivastasi kuivistasi 入格 kuivaasi kuiviisi 接格 kuivallasi kuivillasi 離格 kuivaltasi kuiviltasi 向格 kuivallesi kuivillesi 樣格 kuivanasi kuivinasi 轉移格 kuivaksesi kuiviksesi 欠格 kuivattasi kuivittasi 手段格 — — 共格 — kuivinesi 第一人稱複數所有者 單數 複數 主格 kuivamme kuivamme 賓格 主 kuivamme kuivamme 屬 kuivamme 屬格 kuivamme kuiviemme kuivaimme 罕用 部分格 kuivaamme kuiviamme 內格 kuivassamme kuivissamme 出格 kuivastamme kuivistamme 入格 kuivaamme kuiviimme 接格 kuivallamme kuivillamme 離格 kuivaltamme kuiviltamme 向格 kuivallemme kuivillemme 樣格 kuivanamme kuivinamme 轉移格 kuivaksemme kuiviksemme 欠格 kuivattamme kuivittamme 手段格 — — 共格 — kuivinemme 第二人稱複數所有者 單數 複數 主格 kuivanne kuivanne 賓格 主 kuivanne kuivanne 屬 kuivanne 屬格 kuivanne kuivienne kuivainne 罕用 部分格 kuivaanne kuivianne 內格 kuivassanne kuivissanne 出格 kuivastanne kuivistanne 入格 kuivaanne kuiviinne 接格 kuivallanne kuivillanne 離格 kuivaltanne kuiviltanne 向格 kuivallenne kuivillenne 樣格 kuivananne kuivinanne 轉移格 kuivaksenne kuiviksenne 欠格 kuivattanne kuivittanne 手段格 — — 共格 — kuivinenne 第三人稱所有者 單數 複數 主格 kuivansa kuivansa 賓格 主 kuivansa kuivansa 屬 kuivansa 屬格 kuivansa kuiviensa kuivainsa 罕用 部分格 kuivaansa kuiviaan kuiviansa 內格 kuivassaan kuivassansa kuivissaan kuivissansa 出格 kuivastaan kuivastansa kuivistaan kuivistansa 入格 kuivaansa kuiviinsa 接格 kuivallaan kuivallansa kuivillaan kuivillansa 離格 kuivaltaan kuivaltansa kuiviltaan kuiviltansa 向格 kuivalleen kuivallensa kuivilleen kuivillensa 樣格 kuivanaan kuivanansa kuivinaan kuivinansa 轉移格 kuivakseen kuivaksensa kuivikseen kuiviksensa 欠格 kuivattaan kuivattansa kuivittaan kuivittansa 手段格 — — 共格 — kuivineen kuivinensa

複合詞

• ilmakuiva
• kesäkuiva
• kuiva-aine
• kuiva-ainepitoisuus
• kuivaelementti
• kuivaeste
• kuivaharjaus
• kuivaharjoittelu
• kuivaheinä
• kuivahiiva
• kuivajää
• kuivakakku
• kuivakukka
• kuivakäymälä
• kuivalastialus
• kuivamaito
• kuivamuona
• kuivamustekynä
• kuivaneulapiirros
• kuivapaino
• kuivapari
• kuivaparisto
• kuivapesu
• kuivarehu
• kuivasampoo
• kuivasprii
• kuivasuolaus
• kuivatelakka
• kuivatislaus
• puolikuiva
• pyyhekuiva
• riihikuiva
• rutikuiva
• ruutikuiva
• silityskuiva
• varastokuiva

 

詞源2

請參閲主詞條的词源章節。

發音

• 國際音標^(幫助): /ˈkui̯ʋɑˣ/, [ˈkui̯ʋɑ̝(ʔ)]
• 韻部：-uiʋɑ
• 斷字^(幫助)：kui‧va

動詞

kuiva

1. kuivaa 的直陈式现在时共否定形式。
2. kuivaa 的第二人称单数命令式现在时形式。
3. kuivaa 的第二人称单数命令式现在时共否定形式。

異序詞

• kaivu, kuvia

英格里亞語

詞源

源自原始芬蘭語 *kuiva。與芬蘭語 kuiva、愛沙尼亞語 kuiv等同源。

發音

• 國際音標^(幫助): /ˈkui̯va/

形容詞

kuiva (屬格 kuivan，部分格 kuivaa)

1. 乾燥的

派生詞

派生詞

• kuivaa
• kuivahuz
• kuivakala
• kuivata
• kuivattaa
• kuivua

參考資料

• Vitalij Chernyavskij (2005年) Ižoran keel (Ittseopastaja)‎^[1]

斯瓦希里語

動詞

kuiva

1. -iva 的不定

沃特語

詞源

繼承自原始芬蘭語 *kuivadak。

發音

• (Luutsa, Liivtšülä) 國際音標^(幫助): /ˈkui̯vɑː/, [ˈkui̯vɑ]
• 韻部：-ui̯vɑː
• 斷字：kui‧va

動詞

kuiva

1. (不及物) 使乾燥

參考資料

• "kuivaa" in Vadja keele sõnaraamat