henki
芬蘭語[编辑]
發音[编辑]
詞源1[编辑]
源自原始芬蘭語 *henki ← 原始烏拉爾語 *čeŋke。
名詞[编辑]
henki
變格[编辑]
| henki (Kotus 變格類型 7*G/ovi, nk-ng gradation)的變格 | |||
|---|---|---|---|
| 主格 | henki | henget | |
| 屬格 | hengen | henkien | |
| 部分格 | henkeä | henkiä | |
| 入格 | henkeen | henkiin | |
| 單數 | 複數 | ||
| 主格 | henki | henget | |
| 賓格 | nom. | henki | henget |
| gen. | hengen | ||
| 屬格 | hengen | henkien | |
| 部分格 | henkeä | henkiä | |
| 內格 | hengessä | hengissä | |
| 出格 | hengestä | hengistä | |
| 入格 | henkeen | henkiin | |
| 所格 | hengellä | hengillä | |
| 奪格 | hengeltä | hengiltä | |
| 向格 | hengelle | hengille | |
| 樣格 | henkenä | henkinä | |
| 變格 | hengeksi | hengiksi | |
| 具格 | — | hengin | |
| 缺格 | hengettä | hengittä | |
| 共格 | — | henkineen | |
| henki 的所有格形式 (變格類型 ovi) | ||
|---|---|---|
| 所有者 | 單數 | 複數 |
| 第一人稱 | henkeni | henkemme |
| 第二人稱 | henkesi | henkenne |
| 第三人稱 | henkensä | |
近義詞[编辑]
派生詞[编辑]
派生詞
- 形容詞: hengellinen, hengetön, henkevä, henkinen
- 副詞: hengissä, hengiltä, henkiin, henkisesti, hengellisesti, henkevästi, hengettömästi
- 短語: henkeä pidätellen
- 名詞: henkilö, henkisyys, henkevyys, hengellisyys, hengettömyys; hengitys, hengähdys, henkonen, henkäisy, henkäys; ajan henki, koulun henki; hengetär
- 動詞: hengittää; (不存在的 *hengätä<) （持續態）henkäillä, henkiä; （瞬時）hengähtää, henkäistä; hengästyä; henkistyä, henkistää, henkevöidä, henkevöittää, henkevöityä
複合詞[编辑]
- hengenahdistus
- hengenelämä
- hengenheimolainen
- hengenheimolaisuus
- hengenhätä
- hengenlaatu
- hengenlahjat
- hengenlähtö
- hengenmeno
- hengenmies
- hengenpelastaja
- hengenpelastus
- hengenpelastusmitali
- hengenpelastusväline
- hengenpidin
- hengenravinto
- hengentuote
- hengenvaara
- hengenvaarallinen
- hengenveto
- hengenviljely
- hengenvoima
- hengiltäotto
- henkeäsalpaava
- henkihieveriin
- henkihieverissä
- henkiinherättäminen
- henkiinherätys
- henkiinjääminen
- henkiinjäänyt
- henkikaarti
- henkikaste
詞源2[编辑]
動詞[编辑]
henki
- henkiä 的第三人称单数直陈式过去时形式。
異序詞[编辑]
英格里亞語[编辑]
名詞[编辑]
henki