kuusi

芬蘭語

芬蘭語基數詞

<  5	6	7  >
序數詞：kuudes     副數詞：kuudesti     乘數：kuusinkertainen     Colloquial counting form：kuu     Colloquial ordinal：kuukki
芬蘭語維基百科上關於的文章6 (luku)

發音

• IPA^(幫助)：/ˈkuːsi/, [ˈkuːs̠i]

詞源1

源自原始芬蘭語 *kuuci ← 原始芬蘭-烏戈爾語 *kutte。與愛沙尼亞語 kuus, 漢特語組, 曼西語組, 匈牙利語 hat等同源。

數詞

kuusi

1. 六

   kuusi kuusta joulukuussa

   十二月的六棵雲杉樹（繞口令）

變格

kuusi (Kotus 變格類型 27/käsi, t-d gradation)的變格
主格		kuusi	kuudet
屬格		kuuden	kuusien
部分格		kuutta	kuusia
入格		kuuteen	kuusiin
		單數	複數
主格		kuusi	kuudet
賓格	nom.	kuusi	kuudet
	gen.	kuuden
屬格		kuuden	kuusien kuuttenrare
部分格		kuutta	kuusia
內格		kuudessa	kuusissa
出格		kuudesta	kuusista
入格		kuuteen	kuusiin
所格		kuudella	kuusilla
奪格		kuudelta	kuusilta
向格		kuudelle	kuusille
樣格		kuutena	kuusina
變格		kuudeksi	kuusiksi
具格		—	kuusin
缺格		kuudetta	kuusitta
共格		—	kuusine

派生詞

派生詞

• kuudennes
• kuudes
• kuusikko

• kuusikymmentä
• kuusitoista

複合詞

• iltakuusi
• kuusikanta
• kuusikulmio
• kuusikymmentä
• kuusimitta
• kuusisataa
• kuusitahokas
• kuusitoista
• kuusivuotias

詞源2

源自原始芬蘭語 *kuusi ← 原始烏拉爾語 *kowse。與愛沙尼亞語 kuusk等同源。

名詞

kuusi

1. 雲杉 （Picea）

   Kuusi on valtapuulaji noin kolmasosassa Suomen metsiä.

   雲杉是芬蘭第三多的樹木種類。

2. 挪威雲杉，Picea abies
3. 雲杉木

   Perinteisesti puulattiat tehtiin kuusesta.

   傳統的木質地板是用雲杉木做的。

4. 雲杉做的 （複合詞中的修飾語）

   Sinulla on kaunis kuusipöytä.

   你這張雲杉木的桌子好漂亮啊。

   (字面意思是「你有一張漂亮的雲杉木桌子。」)

變格

kuusi (Kotus 變格類型 24/uni，無層級變化)的變格
主格		kuusi	kuuset
屬格		kuusen	kuusien kuusten
部分格		kuusta	kuusia
入格		kuuseen	kuusiin
		單數	複數
主格		kuusi	kuuset
賓格	nom.	kuusi	kuuset
	gen.	kuusen
屬格		kuusen	kuusien kuusten
部分格		kuusta	kuusia
內格		kuusessa	kuusissa
出格		kuusesta	kuusista
入格		kuuseen	kuusiin
所格		kuusella	kuusilla
奪格		kuuselta	kuusilta
向格		kuuselle	kuusille
樣格		kuusena	kuusina
變格		kuuseksi	kuusiksi
具格		—	kuusin
缺格		kuusetta	kuusitta
共格		—	kuusineen

kuusi 的所有格形式 (變格類型 uni)
所有者	單數	複數
第一人稱	kuuseni	kuusemme
第二人稱	kuusesi	kuusenne
第三人稱	kuusensa

近義詞

• (挪威雲杉)： metsäkuusi, euroopankuusi; näre (樹苗); kuusipuu 〈詩〉
• (雲杉木)： kuusipuu

派生詞

• kuusikko
• kuusinen
• kuusipuinen

複合詞

• aarnikuusi
• aarniokuusi
• euroopankuusi
• harjakuusi
• hevonkuusi
• hopeakuusi
• jalokuusi
• joulukuusi
• kitukuusi

• korpikuusi
• kuusenhako
• kuusenhavu
• kuusenjalka
• kuusenkerkkä
• kuusenkynsikääpä
• kuusenkynttilä
• kuusenkäpy
• kuusenkääpä
• kuusenleppärousku
• kuusennaava

• kuusenneulanen
• kuusenneulasnahikas
• kuusennäre
• kuusenpunikkitatti
• kuusensuomuorakas
• kuusensuopursuruoste
• kuusiaita
• kuusihalko
• kuusijuhla
• kuusilauta

• kuusimetsä
• kuusipeura
• kuusipuu
• käärmekuusi
• lehtikuusi
• marjakuusi
• metsäkuusi
• okakuusi
• pöytäkuusi
• saksankuusi

詞源3

名詞

kuusi

1. kuu 的第二人稱單數所有

變格

kuusi (Kotus 變格類型 18/maa，無層級變化)的變格
主格		kuusi	kuusi
屬格		kuusi	kuidesi kuittesi
部分格		kuutasi	kuitasi
入格		kuuhusi	kuihisi
		單數	複數
主格		kuusi	kuusi
賓格	nom.	kuusi	kuusi
	gen.	kuusi
屬格		kuusi	kuidesi kuittesi
部分格		kuutasi	kuitasi
內格		kuussasi	kuissasi
出格		kuustasi	kuistasi
入格		kuuhusi	kuihisi
所格		kuullasi	kuillasi
奪格		kuultasi	kuiltasi
向格		kuullesi	kuillesi
樣格		kuunasi	kuinasi
變格		kuuksesi	kuiksesi
具格		—	kuisi
缺格		kuuttasi	kuittasi
共格		—	kuinesi

卡累利阿語

詞源1

源自原始芬蘭語 *kuuci ← 原始烏拉爾語 *kutte。與愛沙尼亞語 kuus、匈牙利語 hat等同源。

數詞

基數詞

6	前：	viisi
	後：	seiččemen

kuusi

1. 六

詞源2

源自原始芬蘭語 *kuusi ← 原始烏拉爾語 *kowse。

名詞

kuusi

1. 雲杉

沃特語

沃特語基數詞

<  5	6	7  >

詞源1

源自原始芬蘭語 *kuuci ← 原始烏拉爾語 *kutte。

數詞

kuusi (屬格 kuvvõõ)

1. 六

變格

本數詞需要添加變格表模板。

詞源2

源自原始芬蘭語 *kuusi。

名詞

kuusi (屬格 kuuzõõ)

1. 雲杉

變格

本名詞需要添加變格表模板。

參考資料

• "kuusi" in Vadja keele sõnaraamat