kieli

芬蘭語

詞源1

源自原始芬蘭語 *keeli ← 原始烏拉爾語 *käle。與愛沙尼亞語 keel、北薩米語 giella等同源。

發音

• IPA^(幫助)：/ˈkie̯li/, [ˈkie̞̯li]

名詞

kieli

1. 舌頭
2. 語言
3. 語言風格
4. 形似舌頭的物體構件，如鎖舌、鞋舌
5. 鐘錘
6. (音樂) 弦
7. (音樂) 簧片

使用注意

可以用來代替語言名詞，以與形似的專有名詞區分。如islanti (「冰島語」) → islannin kieli。

變格

kieli (Kotus 變格類型 26/pieni，無層級變化)的變格
主格		kieli	kielet
屬格		kielen	kielten kielien
部分格		kieltä	kieliä
入格		kieleen	kieliin
		單數	複數
主格		kieli	kielet
賓格	nom.	kieli	kielet
	gen.	kielen
屬格		kielen	kielten kielien
部分格		kieltä	kieliä
內格		kielessä	kielissä
出格		kielestä	kielistä
入格		kieleen	kieliin
所格		kielellä	kielillä
奪格		kieleltä	kieliltä
向格		kielelle	kielille
樣格		kielenä	kielinä
變格		kieleksi	kieliksi
具格		—	kielin
缺格		kielettä	kielittä
共格		—	kielineen

kieli 的所有格形式 (變格類型 pieni)
所有者	單數	複數
第一人稱	kieleni	kielemme
第二人稱	kielesi	kielenne
第三人稱	kielensä

派生語彙

• 名詞：kieleke
• 形容詞：kielellinen, kielevä, kielinen
• 動詞：kieliä

複合詞

複合詞

• alkukieli
• ammattikieli
• anopinkieli
• arkikieli
• bantukieli
• elekieli
• erikoiskieli
• hallintokieli
• hoivakieli
• häpykieli
• häränkieli
• intiaanikieli
• kansalliskieli
• kansankieli
• kansliakieli
• kantakieli
• kapulakieli
• kehonkieli
• keinokieli
• kengänkieli
• kielenhuolto
• kielenkanta
• kielenkärki
• kielenkääntäjä
• kielenopas
• kielenopetus
• kielenparsi
• kielentuntemus
• kielentutkija
• kielentutkimus
• kielenviljely
• kielialue
• kieliasu
• kielifilosofia
• kielifysiologia
• kielihistoria
• kielihäiriö
• kielijänne
• kielikampela
• kielikello

• kielikoe
• kielikorva
• kielikoulu
• kielikukkanen
• kielikunta
• kielikurssi
• kielikuva
• kielikylpy
• kielilaboratorio
• kielilainsäädäntö
• kielileike
• kielilläpuhuja
• kieliluu
• kielimaantiede
• kielimakkara
• kielimanifesti
• kielimies
• kielimuoto
• kielimuuri
• kielinero
• kielinäyte
• kieliopas
• kieliopisto
• kielioppi
• kielipesä
• kielipihdit
• kielipolitiikka
• kielipsykologia
• kielipuoli
• kielipää
• kielireskripti
• kielirisa
• kieliside
• kielisilta
• kielisoitin
• kielisosiologia
• kielistudio
• kielisukulaisuus
• kielisyöpä
• kielitaidoton

• kielitaistelu
• kielitaito
• kielitaitoinen
• kielitaju
• kielitiede
• kielitoimisto
• kielitulehdus
• kielitunne
• kielitutkimus
• kielitutkinto
• kieliviila
• kielivirhe
• kieliyhteisö
• kieliäänikerta
• kieliäänne
• kieltenopetus
• kieltenpidin
• kirjakieli
• kissankieli
• kohdekieli
• koirankieli
• komentosarjakieli
• konekieli
• kontinkieli
• korukieli
• kotikieli
• koululaiskieli
• kukkaskieli
• kulttuurikieli
• kuvakieli
• käännöskieli
• käärmeenkieli
• lakikieli
• lapsenkieli
• lastenkieli
• lukonkieli
• lähdekieli
• lähtökieli
• maailmankieli
• mainoskieli

• merkkikieli
• muotokieli
• mustalaiskieli
• nykykieli
• ohjelmointikieli
• opetuskieli
• palkeenkieli
• paperikieli
• pianonkieli
• pikkukieli
• poronkieli
• puhekieli
• puhuntokieli
• runokieli
• ruskeakieli
• ruumiinkieli
• salakieli
• samojedikieli
• satakieli
• sekakieli
• selkokieli
• selväkieli
• sivistyskieli
• sotilaskieli
• sukukieli
• sukulaiskieli
• sävelkieli
• tekokieli
• tytärkieli
• työkieli
• urheilukieli
• vaa’ankieli
• valtakieli
• viittomakieli
• virkakieli
• viulunkieli
• vähemmistökieli
• yleiskieli
• äidinkieli
• äännekieli

熟語

• kielen päällä
• kieli solmussa
• purra kieltänsä
• pitää kieli keskellä suuta

詞源2

發音

• (直陳式) IPA^(幫助)：/ˈkie̯li/, [ˈkie̞̯li]
• (命令式，否定形) IPA^(幫助)：/ˈkie̯liˣ/, [ˈkie̞̯li(ʔ)]

動詞

kieli

1. kieliä 的第三人稱單數直陳式過去時形式。
2. kieliä 的直陳式現在時共否定形式。
3. kieliä 的第二人稱單數命令式現在時形式。
4. kieliä 的第二人稱單數命令式現在時共否定形式。

異序詞

• keili, leiki, liike

卡累利阿語

詞源

來自原始芬蘭語 *keeli，來自原始烏拉爾語 *käle。與芬蘭語 kieli和愛沙尼亞語 keel同源。

發音

• IPA^(幫助)：/ˈkie̯li/
• 斷字：kie‧li

名詞

kieli (屬格 kielen，部分格 kieltä)

1. 舌頭
2. 語言

來源

• P. Zaykov; L. Rugoyeva (1999), 「kieli」, Карельско-Русский словарь (Северно-Карельские диалекты) [Karelian-Russian dictionary (North Karelian dialects)], Petrozavodsk, ISBN 5-88170-020-1

克文語

詞源

來自芬蘭語 kieli，來自原始芬蘭語 *keeli，來自原始烏拉爾語 *käle。

發音

• IPA^(幫助)：/ˈkie̯li/

名詞

kieli (屬格 kielen，部分格 kieltä)

1. 舌頭
2. 語言

來源

• Eira Söderholm (2017) Kvensk grammatikk, Tromsø: Cappelen Damm Akademisk, ISBN 978-82-02-56965-5, 頁293

利維卡累利阿語

詞源

來自原始芬蘭語 *keeli。與芬蘭語 kieli和愛沙尼亞語 keel同源。

發音

• IPA^(幫助)：/ˈkie̯li/
• 斷字：kie‧li

名詞

kieli (屬格 kielen，部分格 kieldy)

1. 舌頭
2. 語言
3. 鐘錘

衍生詞

(複合詞)：

• karjalan kieli

 

來源

• Olga Žarinova (2012) Pagizemmo Karjalakse [一起來說卡累利阿語], 聖彼得堡, ISBN 978-5-91997-073-6, 頁10
• Tatjana Boiko (2019) Suuri Karjal-Venʹalaine Sanakniigu (livvin murreh) [The Big Karelian-Russian dictionary (Livvi dialect)], 2nd版, ISBN 978-5-88170-342-4, 頁105