tuore

芬蘭語

詞源

源自原始芬蘭語 *toores，源自波羅的語族（對比立陶宛語 dõras (“好的”)）+ 後綴-e。參見卡累利阿語 tuoreh、沃特語 toorõh。愛沙尼亞語 toores保留了原來的詞幹。

發音

• 國際音標^(幫助): /ˈtuo̯reˣ/, [ˈt̪uo̞̯re̞(ʔ)]
• 韻部：-uore
• 音節化^(幫助)：tuo‧re
• 斷字^(幫助)：tuo‧re

形容詞

tuore (比較級 tuoreempi，最高級 tuorein)

1. 新鮮的
2. 新近的
3. 原創的

變格

tuore 的屈折 (Kotus 類型 48/hame，無元音變換)
主格		tuore	tuoreet
屬格		tuoreen	tuoreiden tuoreitten
部分格		tuoretta	tuoreita
入格		tuoreeseen	tuoreisiin tuoreihin
		單數	複數
主格		tuore	tuoreet
賓格	主	tuore	tuoreet
	屬	tuoreen
屬格		tuoreen	tuoreiden tuoreitten
部分格		tuoretta	tuoreita
內格		tuoreessa	tuoreissa
出格		tuoreesta	tuoreista
入格		tuoreeseen	tuoreisiin tuoreihin
接格		tuoreella	tuoreilla
離格		tuoreelta	tuoreilta
向格		tuoreelle	tuoreille
樣格		tuoreena	tuoreina
轉移格		tuoreeksi	tuoreiksi
欠格		tuoreetta	tuoreitta
手段格		—	tuorein
共格		—	tuoreine

tuore 的所有格形式 (Kotus 類型 48/hame，無元音變換)
罕用。僅用於名詞化形容詞。
第一人稱單數所有者 單數 複數 主格 tuoreeni tuoreeni 賓格 主 tuoreeni tuoreeni 屬 tuoreeni 屬格 tuoreeni tuoreideni tuoreitteni 部分格 tuorettani tuoreitani 內格 tuoreessani tuoreissani 出格 tuoreestani tuoreistani 入格 tuoreeseeni tuoreisiini tuoreihini 接格 tuoreellani tuoreillani 離格 tuoreeltani tuoreiltani 向格 tuoreelleni tuoreilleni 樣格 tuoreenani tuoreinani 轉移格 tuoreekseni tuoreikseni 欠格 tuoreettani tuoreittani 手段格 — — 共格 — tuoreineni 第二人稱單數所有者 單數 複數 主格 tuoreesi tuoreesi 賓格 主 tuoreesi tuoreesi 屬 tuoreesi 屬格 tuoreesi tuoreidesi tuoreittesi 部分格 tuorettasi tuoreitasi 內格 tuoreessasi tuoreissasi 出格 tuoreestasi tuoreistasi 入格 tuoreeseesi tuoreisiisi tuoreihisi 接格 tuoreellasi tuoreillasi 離格 tuoreeltasi tuoreiltasi 向格 tuoreellesi tuoreillesi 樣格 tuoreenasi tuoreinasi 轉移格 tuoreeksesi tuoreiksesi 欠格 tuoreettasi tuoreittasi 手段格 — — 共格 — tuoreinesi 第一人稱複數所有者 單數 複數 主格 tuoreemme tuoreemme 賓格 主 tuoreemme tuoreemme 屬 tuoreemme 屬格 tuoreemme tuoreidemme tuoreittemme 部分格 tuorettamme tuoreitamme 內格 tuoreessamme tuoreissamme 出格 tuoreestamme tuoreistamme 入格 tuoreeseemme tuoreisiimme tuoreihimme 接格 tuoreellamme tuoreillamme 離格 tuoreeltamme tuoreiltamme 向格 tuoreellemme tuoreillemme 樣格 tuoreenamme tuoreinamme 轉移格 tuoreeksemme tuoreiksemme 欠格 tuoreettamme tuoreittamme 手段格 — — 共格 — tuoreinemme 第二人稱複數所有者 單數 複數 主格 tuoreenne tuoreenne 賓格 主 tuoreenne tuoreenne 屬 tuoreenne 屬格 tuoreenne tuoreidenne tuoreittenne 部分格 tuorettanne tuoreitanne 內格 tuoreessanne tuoreissanne 出格 tuoreestanne tuoreistanne 入格 tuoreeseenne tuoreisiinne tuoreihinne 接格 tuoreellanne tuoreillanne 離格 tuoreeltanne tuoreiltanne 向格 tuoreellenne tuoreillenne 樣格 tuoreenanne tuoreinanne 轉移格 tuoreeksenne tuoreiksenne 欠格 tuoreettanne tuoreittanne 手段格 — — 共格 — tuoreinenne 第三人稱所有者 單數 複數 主格 tuoreensa tuoreensa 賓格 主 tuoreensa tuoreensa 屬 tuoreensa 屬格 tuoreensa tuoreidensa tuoreittensa 部分格 tuorettaan tuorettansa tuoreitaan tuoreitansa 內格 tuoreessaan tuoreessansa tuoreissaan tuoreissansa 出格 tuoreestaan tuoreestansa tuoreistaan tuoreistansa 入格 tuoreeseensa tuoreisiinsa tuoreihinsa 接格 tuoreellaan tuoreellansa tuoreillaan tuoreillansa 離格 tuoreeltaan tuoreeltansa tuoreiltaan tuoreiltansa 向格 tuoreelleen tuoreellensa tuoreilleen tuoreillensa 樣格 tuoreenaan tuoreenansa tuoreinaan tuoreinansa 轉移格 tuoreekseen tuoreeksensa tuoreikseen tuoreiksensa 欠格 tuoreettaan tuoreettansa tuoreittaan tuoreittansa 手段格 — — 共格 — tuoreineen tuoreinensa

派生詞

• tuoreesti
• tuoreus

參見

• raikas

異序詞

• erotu, eurot

諾曼語

其他寫法

• touoré (諾曼底、根西)
• touothé, touathé (澤西)

詞源

源自古諾曼語 torel（對比法語 taureau）tor、taur的指小詞，源自拉丁語 taurus。

名詞

tuore m (複數 tuores)

1. (薩克) 公牛