tämä

參見：tama、tamā、täma、tämā、-tama 和 ťåmă

芬蘭語

其他寫法

• tää 〈口〉

詞源

源自原始芬蘭語 *tämä，源自原始烏拉爾語 *tä。更早的單音節詞根 *tä-（複數 *nä-）只保留於變格形，主格和屬格（單數）加入後綴*-ma。

發音

• 國際音標^(幫助): /ˈtæmæ/, [ˈt̪æmæ]
• 韻部：-æmæ
• 音節化^(幫助)：tä‧mä
• 斷字^(幫助)：tä‧mä

代詞

tämä

1. 這

限定詞

tämä

1. 這

變格

不規則。有的格不使用。具格複數形可作具格名詞的定語（如 näin muodoin），但基本上單獨使用，用作副詞。

tämä 的变格 格 单数 复数 副词形 单数 复数 主格 tämä nämä 顶格 täällä – 属格 tämän näiden näitten 取格 täältä – 部分格 tätä näitä 至格 tänne – 宾格 tämä, tämän nämä 达格 – – 内格 tässä näissä 时格 tällöin – 出格 tästä näistä 因格 täten – 入格 tähän näihin 倍格 – – 所格 tällä näillä 各格 – – 夺格 tältä näiltä 於格 – – 向格 tälle näille 经格 – – 样格 tänä näinä 处格 – – 变格 täksi näiksi 反格 – – 具格 – näin 缺格 (tättä) näittä 共格 – näine

派生語彙

• 克文語：tämä

異序詞

• mätä

英格里亞語

詞源

源自原始芬蘭語 *tämä，源自原始烏拉爾語 *tä。與芬蘭語 tämä、愛沙尼亞語 tema等同源。

發音

• (索伊科拉) 國際音標^(幫助): /ˈtæmæ/
• (赫瓦哈) 國際音標^(幫助): /ˈtæmæk/
• 斷字：tä‧mä

限定詞

tämä

1. 這

代詞

tämä

1. 這

參考資料

• V. I. Junus (1936), Iƶoran Keelen Grammatikka‎^[1], Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 99
• Ruben E. Nirvi (1971), Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 616
• Vitalij Chernyavskij (2005), Ižoran keel (Ittseopastaja)‎^[2], page 18
• Olga I. Konkova; Nikita A. Dyachkov (2014), Inkeroin Keel: Пособие по Ижорскому Языку‎^[3], →ISBN, pages 13-14

卡累利阿語

詞源

源自原始芬蘭語 *tämä，源自原始烏拉爾語 *tä。與芬蘭語 tämä、愛沙尼亞語 tema等同源。

發音

• 國際音標^(幫助): /ˈtæmæ/

限定詞

tämä

1. 這

代詞

tämä

1. 這

參考資料

• P. M. Zaykov (1999), Грамматика Карельского языка (фонетика и морфология) [Grammar of the Karelian language (phonetics and morphology)] (in 俄語), →ISBN, page 59

克文語

詞源

源自芬蘭語 tämä，源自原始芬蘭語 *tämä，源自原始烏拉爾語 *tä。

發音

• 國際音標^(幫助): /ˈtæmæ/

限定詞

tämä

1. 這

代詞

tämä

1. 這

參考資料

• Eira Söderholm (2017), Kvensk grammatikk‎^[4], Tromsø: Cappelen Damm Akademisk, →ISBN, page 278