siitä

參見：síita 和 šíita

芬蘭語

詞源1

繼承自原始芬蘭語 *sigit'äk，對比愛沙尼亞語 sigima。

發音

• 國際音標^(幫助): /ˈsiːtæˣ/, [ˈs̠iːt̪æ(ʔ)]
• 韻部：-iːtæ
• 音節化^(幫助)：sii‧tä
• 斷字^(幫助)：sii‧tä

動詞

siitä

1. (不及物，聖經，指人類) 感孕

   ...joka sikisi Pyhästä Hengestä... ― ...受聖靈感孕者...

2. (不及物，特別用於指動物) 繁殖
3. (不及物，比喻義) 源於

   riidasta siinnyt vihamielisyys ― 源于争端的敌意

4. (不及物，比喻義) 變得更為普遍，越來越多/常見

變位

siitä 的变位（selvitä 型）　（点击显示）

直陈式
现在时			完成时
人称	肯定	否定	人称	肯定	否定
一单	sikiän	en sikiä	一单	olen siinnut	en ole siinnut
二单	sikiät	et sikiä	二单	olet siinnut	et ole siinnut
三单	sikiää	ei sikiä	三单	on siinnut	ei ole siinnut
一複	sikiämme	emme sikiä	一複	olemme siinneet	emme ole siinneet
二複	sikiätte	ette sikiä	二複	olette siinneet	ette ole siinneet
三複	sikiävät	eivät sikiä	三複	ovat siinneet	eivät ole siinneet
被动	siitään	ei siitä	被动	on siittu	ei ole siittu
过去时			过去完成时
人称	肯定	否定	人称	肯定	否定
一单	sikisin	en siinnut	一单	olin siinnut	en ollut siinnut
二单	sikisit	et siinnut	二单	olit siinnut	et ollut siinnut
三单	sikisi	ei siinnut	三单	oli siinnut	ei ollut siinnut
一複	sikisimme	emme siinneet	一複	olimme siinneet	emme olleet siinneet
二複	sikisitte	ette siinneet	二複	olitte siinneet	ette olleet siinneet
三複	sikisivät	eivät siinneet	三複	olivat siinneet	eivät olleet siinneet
被动	siittiin	ei siittu	被动	oli siittu	ei ollut siittu
条件式
现在时			完成时
人称	肯定	否定	人称	肯定	否定
一单	sikiäisin	en sikiäisi	一单	olisin siinnut	en olisi siinnut
二单	sikiäisit	et sikiäisi	二单	olisit siinnut	et olisi siinnut
三单	[[{{{cond_3sg}}}]]	ei sikiäisi	三单	olisi siinnut	ei olisi siinnut
一複	sikiäisimme	emme sikiäisi	一複	olisimme siinneet	emme olisi siinneet
二複	sikiäisitte	ette sikiäisi	二複	olisitte siinneet	ette olisi siinneet
三複	sikiäisivät	eivät sikiäisi	三複	olisivat siinneet	eivät olisi siinneet
被动	siittäisiin	ei siittäisi	被动	olisi siittu	ei olisi siittu
命令式
现在时			完成时
人称	肯定	否定	人称	肯定	否定
一单	–	–	一单	–	–
二单	sikiä	älä sikiä	二单	ole siinnut	älä ole siinnut
三单	siitkoon	älköön siitko	三单	olkoon siinnut	älköön olko siinnut
一複	siitkäämme	älkäämme siitko	一複	olkaamme siinneet	älkäämme olko siinneet
二複	siitkää	älkää siitko	二複	olkaa siinneet	älkää olko siinneet
三複	siitkoot	älkööt siitko	三複	olkoot siinneet	älkööt olko siinneet
被动	siittäkoon	älköön siittäko	被动	olkoon siittu	älköön olko siittu
能动
现在时			完成时
人称	肯定	否定	人称	肯定	否定
一单	siinnen	en siinne	一单	lienen siinnut	en liene siinnut
二单	siinnet	et siinne	二单	lienet siinnut	et liene siinnut
三单	siinnee	ei siinne	三单	lienee siinnut	ei liene siinnut
一複	siinnemme	emme siinne	一複	lienemme siinneet	emme liene siinneet
二複	siinnette	ette siinne	二複	lienette siinneet	ette liene siinneet
三複	siinnevät	eivät siinne	三複	lienevät siinneet	eivät liene siinneet
被动	siittäneen	ei siittäne	被动	lienee siittu	ei liene siittu

名词形
不定式				分词
		主动	被动		主动	被动
一		siitä		现在时	sikiävä	siittävä
长一		siitäkseen2		过去时	siinnut	siittu
二	内格	siitessä1	siittäessä	施动	sikiämä1, 3
	具格	siiten	–	否定	sikiämäton
三	内格	sikiämässä	–	注1．一般与属有后缀连用。 注2．须与属有后缀连用，此为三单与三複的词形。 注3．不及物动词无此词形。勿与 -ma 后缀派生的名词相混淆。
	出格	sikiämästä	–
	入格	sikiämään	–
	所格	sikiämällä	–
	缺格	sikiämättä	–
	具格	sikiämän	siittämän
四	主格	sikiäminen
	部分格	sikiämistä
五		sikiämäisillään2

派生詞彙

nouns

• sikermä
• sikiäin
• sikiäminen
• sikiävyys
• sikiö

verbs

• siittää
• sikiytyä

延伸閱讀

• "siitä" 在《當代芬蘭語辭典》（Kielitoimiston sanakirja）中的解釋

詞源2

se 的出格形式，詞源上來自古奪格後綴 -ta，而非來自現代標準出格後綴 -sta。

發音

• 國際音標^(幫助): /ˈsiːtæ/, [ˈs̠iːt̪æ]
• 韻部：-iːtæ
• 音節化^(幫助)：sii‧tä
• 斷字^(幫助)：sii‧tä

代詞

siitä

2. (指示代詞) se 的ela單數

   Puhuiko hän siitä?

   她有谈论过这事吗？

   Oletko ylpeä siitä?

   你对此感到自豪吗？

用法說明

• 雖然形態上不規則，但仍視作 se 的規則出格單數形式來使用。
• siitä 常表示比 sieltä 更精確的位置。

詞源3

發音

• 國際音標^(幫助): /ˈsiːtæˣ/, [ˈs̠iːt̪æ(ʔ)]
• 韻部：-iːtæ
• 音節化^(幫助)：sii‧tä
• 斷字^(幫助)：sii‧tä

動詞

siitä

1. siittää 的屈折：
   1. 現在時主動態直陳式conn
   2. 第二人稱單數現在時命令式
   3. 第二人稱單數現在時主動態命令式conn

異序詞

• iistä, ätsii

英格里亞語

詞源1

繼承自原始芬蘭語 *sigit'äk。同源詞包括芬蘭語 siitä、愛沙尼亞語 sigida。

發音

• (下勞卡) 國際音標^(幫助): /ˈsi.itæ/, [ˈs̠i.it]
• (索伊科拉) 國際音標^(幫助): /ˈsi.itæ/, [ˈʃi.id̥æ]
• 斷字：si‧i‧tä

動詞

siitä

1. (不及物，指蟲子) 繁殖，繁衍

派生詞彙

• sikiäin
• sikkiissä

詞源2

請參閲主詞條的词源章節。

發音

• (下勞卡) 國際音標^(幫助): /ˈsiːtæ/, [ˈs̠iːt]
• (索伊科拉) 國際音標^(幫助): /ˈsiːtæ/, [ˈʃiːd̥æ]
• 斷字：sii‧tä

代詞

siitä

1. se 的ela單數

限定詞

siitä

1. se 的ela單數

參考資料

• Ruben E. Nirvi (1971年) Inkeroismurteiden Sanakirja，Helsinki：Suomalais-Ugrilainen Seura，第 531 頁