preesens

芬蘭語

詞源

借自拉丁語 praesens，praesum 的現在分詞。

發音

• 國際音標^(幫助): /ˈpreːsens/, [ˈpre̞ːs̠e̞ns̠]
• 韻部：-eːsens
• 斷字^(幫助)：pree‧sens

名詞

preesens

1. (語法) 現在時

變格

preesens 的屈折 (Kotus 類型 5/risti，無元音變換)
主格		preesens	preesensit
屬格		preesensin	preesensien
部分格		preesensiä	preesensejä
入格		preesensiin	preesenseihin
		單數	複數
主格		preesens	preesensit
賓格	主	preesens	preesensit
	屬	preesensin
屬格		preesensin	preesensien
部分格		preesensiä	preesensejä
內格		preesensissä	preesenseissä
出格		preesensistä	preesenseistä
入格		preesensiin	preesenseihin
接格		preesensillä	preesenseillä
離格		preesensiltä	preesenseiltä
向格		preesensille	preesenseille
樣格		preesensinä	preesenseinä
轉移格		preesensiksi	preesenseiksi
欠格		preesensittä	preesenseittä
手段格		—	preesensein
共格		請參閱下方的所有格形式。

preesens 的所有格形式 (Kotus 類型 5/risti，無元音變換)

第一人稱單數所有者 單數 複數 主格 preesensini preesensini 賓格 主 preesensini preesensini 屬 preesensini 屬格 preesensini preesensieni 部分格 preesensiäni preesensejäni 內格 preesensissäni preesenseissäni 出格 preesensistäni preesenseistäni 入格 preesensiini preesenseihini 接格 preesensilläni preesenseilläni 離格 preesensiltäni preesenseiltäni 向格 preesensilleni preesenseilleni 樣格 preesensinäni preesenseinäni 轉移格 preesensikseni preesenseikseni 欠格 preesensittäni preesenseittäni 手段格 — — 共格 — preesenseineni 第二人稱單數所有者 單數 複數 主格 preesensisi preesensisi 賓格 主 preesensisi preesensisi 屬 preesensisi 屬格 preesensisi preesensiesi 部分格 preesensiäsi preesensejäsi 內格 preesensissäsi preesenseissäsi 出格 preesensistäsi preesenseistäsi 入格 preesensiisi preesenseihisi 接格 preesensilläsi preesenseilläsi 離格 preesensiltäsi preesenseiltäsi 向格 preesensillesi preesenseillesi 樣格 preesensinäsi preesenseinäsi 轉移格 preesensiksesi preesenseiksesi 欠格 preesensittäsi preesenseittäsi 手段格 — — 共格 — preesenseinesi 第一人稱複數所有者 單數 複數 主格 preesensimme preesensimme 賓格 主 preesensimme preesensimme 屬 preesensimme 屬格 preesensimme preesensiemme 部分格 preesensiämme preesensejämme 內格 preesensissämme preesenseissämme 出格 preesensistämme preesenseistämme 入格 preesensiimme preesenseihimme 接格 preesensillämme preesenseillämme 離格 preesensiltämme preesenseiltämme 向格 preesensillemme preesenseillemme 樣格 preesensinämme preesenseinämme 轉移格 preesensiksemme preesenseiksemme 欠格 preesensittämme preesenseittämme 手段格 — — 共格 — preesenseinemme 第二人稱複數所有者 單數 複數 主格 preesensinne preesensinne 賓格 主 preesensinne preesensinne 屬 preesensinne 屬格 preesensinne preesensienne 部分格 preesensiänne preesensejänne 內格 preesensissänne preesenseissänne 出格 preesensistänne preesenseistänne 入格 preesensiinne preesenseihinne 接格 preesensillänne preesenseillänne 離格 preesensiltänne preesenseiltänne 向格 preesensillenne preesenseillenne 樣格 preesensinänne preesenseinänne 轉移格 preesensiksenne preesenseiksenne 欠格 preesensittänne preesenseittänne 手段格 — — 共格 — preesenseinenne 第三人稱所有者 單數 複數 主格 preesensinsä preesensinsä 賓格 主 preesensinsä preesensinsä 屬 preesensinsä 屬格 preesensinsä preesensiensä 部分格 preesensiään preesensiänsä preesensejään preesensejänsä 內格 preesensissään preesensissänsä preesenseissään preesenseissänsä 出格 preesensistään preesensistänsä preesenseistään preesenseistänsä 入格 preesensiinsä preesenseihinsä 接格 preesensillään preesensillänsä preesenseillään preesenseillänsä 離格 preesensiltään preesensiltänsä preesenseiltään preesenseiltänsä 向格 preesensilleen preesensillensä preesenseilleen preesenseillensä 樣格 preesensinään preesensinänsä preesenseinään preesenseinänsä 轉移格 preesensikseen preesensiksensä preesenseikseen preesenseiksensä 欠格 preesensittään preesensittänsä preesenseittään preesenseittänsä 手段格 — — 共格 — preesenseineen preesenseinensä

近義詞

• kestämä (過時)

派生詞彙

複合詞

• kestopreesens
• liittopreesens
• preesensmuoto

延伸閱讀

• "preesens" 在《當代芬蘭語辭典》（Kielitoimiston sanakirja）中的解釋