nälkä

參見：nalka

芬蘭語

詞源

源自原始芬蘭語 *nälkä，源自原始烏拉爾語 *ńäle- + *-ka。與愛沙尼亞語 nälg、北薩米語 njálggis (“好吃的”)等同源。對比niellä (“吞”)的詞根，與nuolla (“舔”)有關。

發音

• 國際音標^(幫助): /ˈnælkæ/, [ˈnælk̟æ]
• 韻部：-ælkæ
• 音節化^(幫助)：näl‧kä
• 斷字^(幫助)：näl‧kä

名詞

nälkä

1. 飢餓

   Minulla on nälkä.

   我餓了。

變格

nälkä 的屈折 (Kotus 類型 10*D/koira，k-∅元音變換)
主格		nälkä	nälät
屬格		nälän	nälkien
部分格		nälkää	nälkiä
入格		nälkään	nälkiin
		單數	複數
主格		nälkä	nälät
賓格	主	nälkä	nälät
	屬	nälän
屬格		nälän	nälkien nälkäin 罕用
部分格		nälkää	nälkiä
內格		nälässä	nälissä
出格		nälästä	nälistä
入格		nälkään	nälkiin
接格		nälällä	nälillä
離格		nälältä	näliltä
向格		nälälle	nälille
樣格		nälkänä	nälkinä
轉移格		näläksi	näliksi
欠格		nälättä	nälittä
手段格		—	nälin
共格		請參閱下方的所有格形式。

nälkä 的所有格形式 (Kotus 類型 10*D/koira，k-∅元音變換)

第一人稱單數所有者 單數 複數 主格 nälkäni nälkäni 賓格 主 nälkäni nälkäni 屬 nälkäni 屬格 nälkäni nälkieni nälkäini 罕用 部分格 nälkääni nälkiäni 內格 nälässäni nälissäni 出格 nälästäni nälistäni 入格 nälkääni nälkiini 接格 nälälläni nälilläni 離格 nälältäni näliltäni 向格 nälälleni nälilleni 樣格 nälkänäni nälkinäni 轉移格 näläkseni nälikseni 欠格 nälättäni nälittäni 手段格 — — 共格 — nälkineni 第二人稱單數所有者 單數 複數 主格 nälkäsi nälkäsi 賓格 主 nälkäsi nälkäsi 屬 nälkäsi 屬格 nälkäsi nälkiesi nälkäisi 罕用 部分格 nälkääsi nälkiäsi 內格 nälässäsi nälissäsi 出格 nälästäsi nälistäsi 入格 nälkääsi nälkiisi 接格 nälälläsi nälilläsi 離格 nälältäsi näliltäsi 向格 nälällesi nälillesi 樣格 nälkänäsi nälkinäsi 轉移格 näläksesi näliksesi 欠格 nälättäsi nälittäsi 手段格 — — 共格 — nälkinesi 第一人稱複數所有者 單數 複數 主格 nälkämme nälkämme 賓格 主 nälkämme nälkämme 屬 nälkämme 屬格 nälkämme nälkiemme nälkäimme 罕用 部分格 nälkäämme nälkiämme 內格 nälässämme nälissämme 出格 nälästämme nälistämme 入格 nälkäämme nälkiimme 接格 nälällämme nälillämme 離格 nälältämme näliltämme 向格 nälällemme nälillemme 樣格 nälkänämme nälkinämme 轉移格 näläksemme näliksemme 欠格 nälättämme nälittämme 手段格 — — 共格 — nälkinemme 第二人稱複數所有者 單數 複數 主格 nälkänne nälkänne 賓格 主 nälkänne nälkänne 屬 nälkänne 屬格 nälkänne nälkienne nälkäinne 罕用 部分格 nälkäänne nälkiänne 內格 nälässänne nälissänne 出格 nälästänne nälistänne 入格 nälkäänne nälkiinne 接格 nälällänne nälillänne 離格 nälältänne näliltänne 向格 nälällenne nälillenne 樣格 nälkänänne nälkinänne 轉移格 näläksenne näliksenne 欠格 nälättänne nälittänne 手段格 — — 共格 — nälkinenne 第三人稱所有者 單數 複數 主格 nälkänsä nälkänsä 賓格 主 nälkänsä nälkänsä 屬 nälkänsä 屬格 nälkänsä nälkiensä nälkäinsä 罕用 部分格 nälkäänsä nälkiään nälkiänsä 內格 nälässään nälässänsä nälissään nälissänsä 出格 nälästään nälästänsä nälistään nälistänsä 入格 nälkäänsä nälkiinsä 接格 nälällään nälällänsä nälillään nälillänsä 離格 nälältään nälältänsä näliltään näliltänsä 向格 nälälleen nälällensä nälilleen nälillensä 樣格 nälkänään nälkänänsä nälkinään nälkinänsä 轉移格 näläkseen näläksensä nälikseen näliksensä 欠格 nälättään nälättänsä nälittään nälittänsä 手段格 — — 共格 — nälkineen nälkinensä

派生詞

派生詞

• 形容詞從: nälkäinen
• 副詞: nälissään
• nääntyä nälkään (“餓死”)

• nähdä nälkää (“挨餓”)
• olla nälkä
• 動詞: nälkiintyä, nälättää

複合詞

• nälkälakko
• nälänhätä

參見

• ruokahalu

參考資料

• Häkkinen, Kaisa (2005). Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WSOY. ISBN 951-0-27108-X.

英格里亞語

詞源

源自原始芬蘭語 *nälkä ← 原始烏拉爾語 *ńäle- (“吞”)。與芬蘭語 nälkä、愛沙尼亞語 nälg等同源。

發音

• 國際音標^(幫助): /ˈnælkæ/

名詞

nälkä (屬格 nälän，部分格 nälkää)

1. 飢餓

變格

nälkä 的變格 (不規則)
	單數	複數
主格	nälkä	nälkiin
屬格	nälän	nälkiiä
部分格	nälkää	nälkii
入格	nälkää	näliiz
內格	nälääz	nälist
出格	näläst	nälille
向格	nälälle	näliil
接格	nälääl	nälilt
離格	nälält	näliks
轉移格	näläks	nälkiin
樣格	nälkään	{{{23}}}
轉變格1)	nälät	{{{24}}}
1) 廢棄 *) 賓格對應到屬格 (單) 或主格 (複) **) 共格由在屬格後面加上詞尾 -ka? 或 -kä? 構成。

參考資料

• Vitalij Chernyavskij (2005年) Ižoran keel (Ittseopastaja)‎^[1]，第 138 頁