lentää

芬蘭語

詞源

繼承自原始芬蘭語 *lentädäk。

發音

• 國際音標^(幫助): /ˈlentæːˣ/, [ˈle̞n̪t̪æː(ʔ)]
• 韻部：-entæː
• 音節化^(幫助)：len‧tää
• 斷字^(幫助)：len‧tää

動詞

lentää

1. (不及物) 飛行，飛翔；飛舞

   近義詞：liitää

2. (及物) 駕駛、操作（飛行器）

   近義詞：ohjata

3. (不及物) 乘坐飛機、航天器旅行
4. (不及物) 飛快運動

   近義詞：rientää

5. (不及物) 墜落，跌倒

   近義詞：pudota (“跌倒、掉落”), kaatua (“跌倒”), syöksyä (“坠落、暴跌”)

變位

lenäaa 的变位（huutaa 型）　（点击显示）

直陈式
现在时			完成时
人称	肯定	否定	人称	肯定	否定
一单	lenan	en lena	一单	olen lenäanut	en ole lenäanut
二单	lenat	et lena	二单	olet lenäanut	et ole lenäanut
三单	lenäaa	ei lena	三单	on lenäanut	ei ole lenäanut
一複	lenamme	emme lena	一複	olemme lenäaneet	emme ole lenäaneet
二複	lenatte	ette lena	二複	olette lenäaneet	ette ole lenäaneet
三複	lenäavat	eivät lena	三複	ovat lenäaneet	eivät ole lenäaneet
被动	lenetaan	ei leneta	被动	on lenettu	ei ole lenettu
过去时			过去完成时
人称	肯定	否定	人称	肯定	否定
一单	lensin	en lenäanut	一单	olin lenäanut	en ollut lenäanut
二单	lensit	et lenäanut	二单	olit lenäanut	et ollut lenäanut
三单	lensi	ei lenäanut	三单	oli lenäanut	ei ollut lenäanut
一複	lensimme	emme lenäaneet	一複	olimme lenäaneet	emme olleet lenäaneet
二複	lensitte	ette lenäaneet	二複	olitte lenäaneet	ette olleet lenäaneet
三複	lensivat	eivät lenäaneet	三複	olivat lenäaneet	eivät olleet lenäaneet
被动	lenettiin	ei lenettu	被动	oli lenettu	ei ollut lenettu
条件式
现在时			完成时
人称	肯定	否定	人称	肯定	否定
一单	lenäaisin	en lenäaisi	一单	olisin lenäanut	en olisi lenäanut
二单	lenäaisit	et lenäaisi	二单	olisit lenäanut	et olisi lenäanut
三单	lenäaisi	ei lenäaisi	三单	olisi lenäanut	ei olisi lenäanut
一複	lenäaisimme	emme lenäaisi	一複	olisimme lenäaneet	emme olisi lenäaneet
二複	lenäaisitte	ette lenäaisi	二複	olisitte lenäaneet	ette olisi lenäaneet
三複	lenäaisivat	eivät lenäaisi	三複	olisivat lenäaneet	eivät olisi lenäaneet
被动	lenettaisiin	ei lenettaisi	被动	olisi lenettu	ei olisi lenettu
命令式
现在时			完成时
人称	肯定	否定	人称	肯定	否定
一单	–	–	一单	–	–
二单	lena	älä lena	二单	ole lenäanut	älä ole lenäanut
三单	lenäakoon	älköön lenäako	三单	olkoon lenäanut	älköön olko lenäanut
一複	lenäakaamme	älkäämme lenäako	一複	olkaamme lenäaneet	älkäämme olko lenäaneet
二複	lenäakaa	älkää lenäako	二複	olkaa lenäaneet	älkää olko lenäaneet
三複	lenäakoot	älkööt lenäako	三複	olkoot lenäaneet	älkööt olko lenäaneet
被动	lenettakoon	älköön lenettako	被动	olkoon lenettu	älköön olko lenettu
能动
现在时			完成时
人称	肯定	否定	人称	肯定	否定
一单	lenäanen	en lenäane	一单	lienen lenäanut	en liene lenäanut
二单	lenäanet	et lenäane	二单	lienet lenäanut	et liene lenäanut
三单	lenäanee	ei lenäane	三单	lienee lenäanut	ei liene lenäanut
一複	lenäanemme	emme lenäane	一複	lienemme lenäaneet	emme liene lenäaneet
二複	lenäanette	ette lenäane	二複	lienette lenäaneet	ette liene lenäaneet
三複	lenäanevat	eivät lenäane	三複	lienevät lenäaneet	eivät liene lenäaneet
被动	lenettaneen	ei lenettane	被动	lienee lenettu	ei liene lenettu

名词形
不定式				分词
		主动	被动		主动	被动
一		lenäaa		现在时	lenäava	lenettava
长一		lenäaakseen2		过去时	lenäanut	lenettu
二	内格	lenäaessa1	lenettaessa	施动	lenäama1, 3
	具格	lenäaen	–	否定	lenäamaton
三	内格	lenäamassa	–	注1．一般与属有后缀连用。 注2．须与属有后缀连用，此为三单与三複的词形。 注3．不及物动词无此词形。勿与 -ma 后缀派生的名词相混淆。
	出格	lenäamasta	–
	入格	lenäamaan	–
	所格	lenäamalla	–
	缺格	lenäamatta	–
	具格	lenäaman	lenettaman
四	主格	lenäaminen
	部分格	lenäamista
五		lenäamaisillaan2

派生詞彙

名詞

• lennin
• lennäkki
• lento
• lentue
• lentäjä
• lentäminen
• letukka

動詞

• lennellä
• lennähtää
• lennättää

複合詞

• koelentää

延伸閱讀

• "lentää" 在《當代芬蘭語辭典》（Kielitoimiston sanakirja）中的解釋

英格里亞語

詞源

繼承自原始芬蘭語 *lentädäk。同源詞包括芬蘭語 lentää 和愛沙尼亞語 lennata。

發音

• (下勞卡) 國際音標^(幫助): /ˈlentæː/, [ˈlʲe̞ntæ]
• (索伊科拉) 國際音標^(幫助): /ˈlentæː/, [ˈle̞ntæː]
• (赫瓦) 國際音標^(幫助): /ˈlentːæk/, [ˈle̞ntːæɡ̊]
• 韻部：-entæː
• 斷字：len‧tää

動詞

lentää

1. (不及物) 飛行
   • 1936，N. A. Iljin and V. I. Junus，Bukvari iƶoroin șkouluja vart，Leningrad：Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva，30頁：

     Lentäät nyt linnut.

     鸟儿们现在正在飞翔。

變位

lentää (類別3/kyntää，nt-nn類層級變化) 的變位
Indikativa（直陳式）
Preesens（現在時）			Perfekta（完成時）
	肯定	否定		肯定	否定
第一人稱單數	lennän	en lennä	第一人稱單數	oon lentänt, oon lentänyt	en oo lentänt, en oo lentänyt
第二人稱單數	lennät	et lennä	第二人稱單數	oot lentänt, oot lentänyt	et oo lentänt, et oo lentänyt
第三人稱單數	lentää	ei lennä	第三人稱單數	ono lentänt, ono lentänyt	ei oo lentänt, ei oo lentänyt
第一人稱複數	lennämmä	emmä lennä	第一人稱複數	oomma lentäneet	emmä oo lentäneet
第二人稱複數	lennättä	että lennä	第二人稱複數	ootta lentäneet	että oo lentäneet
第三人稱複數	lentäät1), lentävät2), lennetää	evät lennä	第三人稱複數	ovat lentäneet	evät oo lentäneet
無人稱	lennetää	ei lennetä	無人稱	ono lennetty	ei oo lennetty
Imperfekta（未完成時）			Pluskvamperfekta（過去完成時）
	肯定	否定		肯定	否定
第一人稱單數	lensin	en lentänt, en lentänyt	第一人稱單數	olin lentänt, olin lentänyt	en olt lentänt, en olt lentänyt
第二人稱單數	lensit	et lentänt, et lentänyt	第二人稱單數	olit lentänt, olit lentänyt	et olt lentänt, et olt lentänyt
第三人稱單數	lensi	ei lentänt, ei lentänyt	第三人稱單數	oli lentänt, oli lentänyt	ei olt lentänt, ei olt lentänyt
第一人稱複數	lensimmä	emmä lentäneet	第一人稱複數	olimma lentäneet	emmä olleet lentäneet
第二人稱複數	lensittä	että lentäneet	第二人稱複數	olitta lentäneet	että olleet lentäneet
第三人稱複數	lensiit1), lensivät2), lennettii	evät lentäneet	第三人稱複數	olivat lentäneet	evät olleet lentäneet
無人稱	lennettii	ei lennetty	無人稱	oli lennetty	ei olt lennetty
Konditsionala（條件式）
Preesens（現在時）			Perfekta（完成時）
	肯定	否定		肯定	否定
第一人稱單數	lentäisin	en lentäis	第一人稱單數	olisin lentänt, olisin lentänyt	en olis lentänt, en olis lentänyt
第二人稱單數	lentäisit, lentäist1)	et lentäis	第二人稱單數	olisit lentänt, olisit lentänyt	et olis lentänt, et olis lentänyt
第三人稱單數	lentäis	ei lentäis	第三人稱單數	olis lentänt, olis lentänyt	ei olis lentänt, ei olis lentänyt
第一人稱複數	lentäisimmä	emmä lentäis	第一人稱複數	olisimma lentäneet	emmä olis lentäneet
第二人稱複數	lentäisittä	että lentäis	第二人稱複數	olisitta lentäneet	että olis lentäneet
第三人稱複數	lentäisiit1), lentäisivät2), lennettäis	evät lentäis	第三人稱複數	olisivat lentäneet	evät olis lentäneet
無人稱	lennettäis	ei lennettäis	無人稱	olis lennetty	ei olis lennetty
Imperativa（命令式）
Preesens（現在時）			Perfekta（完成時）
	肯定	否定		肯定	否定
第一人稱單數	—	—	第一人稱單數	—	—
第二人稱單數	lennä	elä lennä	第二人稱單數	oo lentänt, oo lentänyt	elä oo lentänt, elä oo lentänyt
第三人稱單數	lentäköö	elköö lentäkö	第三人稱單數	olkoo lentänt, olkoo lentänyt	elköö olko lentänt, elköö olko lentänyt
第一人稱複數	—	—	第一人稱複數	—	—
第二人稱複數	lentäkää	elkää lentäkö	第二人稱複數	olkaa lentäneet	elkää olko lentäneet
第三人稱複數	lentäkööt	elkööt lentäkö	第三人稱複數	olkoot lentäneet	elkööt olko lentäneet
無人稱	lennettäkköö	elköö lennettäkö	無人稱	olkoo lennetty	elköö olko lennetty
Potentsiala（可能式）
Preesens（現在時）
	肯定	否定
第一人稱單數	lentänen	en lentäne
第二人稱單數	lentänet	et lentäne
第三人稱單數	lentänöö	ei lentäne
第一人稱複數	lentänemmä	emmä lentäne
第二人稱複數	lentänettä	että lentäne
第三人稱複數	lentänööt	evät lentäne
無人稱	lennettännöö	ei lennettäne
名詞形式
Infinitivat（不定式）			Partisipat（分詞）
				主動態	被動態
第1		lentää	現在時	lentävä	lennettävä
第2	內格	lentäjees	過去式	lentänt, lentänyt	lennetty
	手段格	lentäen	1) 主要用於索伊科拉方言。 2) 主要用於阿拉-勞卡方言。 *) 對於命令式，第二人稱複數 (lentäkää) 也可用於第三人稱。 **) 疑問形式通過將後綴 -k (-ka?/-kä?) 加於直陳式的後面，或將 -kse 加於可能式的後面來組成。
第3	入格	lentämää
	內格	lentämääs
	出格	lentämäst
	缺格	lentämätä
第4	主格	lentämiin
	部分格	lentämistä, lentämist

派生詞彙

• lennellä
• lentiissä
• lento
• lentämä
• lentävälaps

參考資料

• V. I. Junus (1936), Iƶoran Keelen Grammatikka‎^[1], Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 20
• Ruben E. Nirvi (1971), Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 260
• Template:R:izh:Laanest:1997