häät

參見：haat、HAAT 和 Haat

芬蘭語

發音

• 國際音標^(幫助): /ˈhæːt/, [ˈhæːt̪]
• 韻部：-æːt
• 音節化^(幫助)：häät
• 斷字^(幫助)：häät

詞源1

可能借自中古低地德語 hǣge (“宴會，盛宴”)。同源詞包括英格里亞語 häät、卡累利阿語 heät，可能也與佛羅語 hähk 同源。

名詞

häät 複

1. 婚禮

用法說明

• 本詞使用內部方位格：

  Olin häissä.

  我当时正在参加一个婚礼。

  Tulin häistä.

  我刚参加完婚礼。

  Menin häihin.

  我去参加了一个婚礼。

• 單數形式 hää- 僅出現於複合詞中。

變格

häät 的屈折 (Kotus 類型 18/maa，無元音變換)
主格		—	häät
屬格		—	häiden häitten
部分格		—	häitä
入格		—	häihin
		單數	複數
主格		—	häät
賓格	主	—	häät
	屬	—
屬格		—	häiden häitten
部分格		—	häitä
內格		—	häissä
出格		—	häistä
入格		—	häihin
接格		—	häillä
離格		—	häiltä
向格		—	häille
樣格		—	häinä
轉移格		—	häiksi
欠格		—	häittä
手段格		—	häin
共格		請參閱下方的所有格形式。

häät 的所有格形式 (Kotus 類型 18/maa，無元音變換)

第一人稱單數所有者 單數 複數 主格 — hääni 賓格 主 — hääni 屬 — 屬格 — häideni häitteni 部分格 — häitäni 內格 — häissäni 出格 — häistäni 入格 — häihini 接格 — häilläni 離格 — häiltäni 向格 — häilleni 樣格 — häinäni 轉移格 — häikseni 欠格 — häittäni 手段格 — — 共格 — häineni 第二人稱單數所有者 單數 複數 主格 — hääsi 賓格 主 — hääsi 屬 — 屬格 — häidesi häittesi 部分格 — häitäsi 內格 — häissäsi 出格 — häistäsi 入格 — häihisi 接格 — häilläsi 離格 — häiltäsi 向格 — häillesi 樣格 — häinäsi 轉移格 — häiksesi 欠格 — häittäsi 手段格 — — 共格 — häinesi 第一人稱複數所有者 單數 複數 主格 — häämme 賓格 主 — häämme 屬 — 屬格 — häidemme häittemme 部分格 — häitämme 內格 — häissämme 出格 — häistämme 入格 — häihimme 接格 — häillämme 離格 — häiltämme 向格 — häillemme 樣格 — häinämme 轉移格 — häiksemme 欠格 — häittämme 手段格 — — 共格 — häinemme 第二人稱複數所有者 單數 複數 主格 — häänne 賓格 主 — häänne 屬 — 屬格 — häidenne häittenne 部分格 — häitänne 內格 — häissänne 出格 — häistänne 入格 — häihinne 接格 — häillänne 離格 — häiltänne 向格 — häillenne 樣格 — häinänne 轉移格 — häiksenne 欠格 — häittänne 手段格 — — 共格 — häinenne 第三人稱所有者 單數 複數 主格 — häänsä 賓格 主 — häänsä 屬 — 屬格 — häidensä häittensä 部分格 — häitään häitänsä 內格 — häissään häissänsä 出格 — häistään häistänsä 入格 — häihinsä 接格 — häillään häillänsä 離格 — häiltään häiltänsä 向格 — häilleen häillensä 樣格 — häinään häinänsä 轉移格 — häikseen häiksensä 欠格 — häittään häittänsä 手段格 — — 共格 — häineen häinensä

派生詞彙

複合詞

• haulikkohäät
• hopeahäät
• hääasu
• hääateria
• hääitku
• hääjoukko
• hääjuhla
• hääkakku
• hääkansa
• hääkaramelli
• hääkellot
• hääkimppu
• hääkutsu
• hääkuva
• häälahja
• häälaulu
• häälento
• häämarssi
• häämatka
• häämenot
• häämusiikki
• hääpari
• hääpuhe
• hääpuku
• hääpäivä
• hääruno
• hääsali
• hääsuunnittelija
• häätalo
• häätapa
• häävalmistelut
• häävalssi
• häävieras
• häävirsi
• häävuode
• hääväki
• hääyö
• kaksoishäät
• kirkkohäät
• kruunuhäät
• kultahäät
• platinahäät
• rubiinihäät
• ruokahäät
• siviilihäät
• tanssihäät
• timanttihäät

延伸閱讀

• "häät" 在《當代芬蘭語辭典》（Kielitoimiston sanakirja）中的解釋

詞源2

名詞

häät

1. häkä 的主格複數

異序詞

• hätä

英格里亞語

詞源1

繼承自原始芬蘭語 [具體何詞?]。同源詞包括芬蘭語 häät、愛沙尼亞語 eiad (方言)。

發音

• (下勞卡) 國際音標^(幫助): /ˈhæːt/, [ˈhæːd]
• (索伊科拉) 國際音標^(幫助): /ˈhæːt/, [ˈhæːd̥]
• (赫瓦) 國際音標^(幫助): /ˈhæːt/, [ˈhæːd̥]
• 斷字：häät

名詞

häät (唯複)

1. pulmat之同義詞

變格

häät 的變格 (類別8/maa，無音級交替)
	單數	複數
主格	—	häät
屬格	—	häijen
部分格	—	häitä
入格	—	häihe
內格	—	häis
出格	—	häist
向格	—	häille
所格	—	häil
奪格	—	häilt
轉移格	—	häiks
樣格	—	häinnä，häin
轉變格1)	—	häint
1) 棄用 *) 賓格所對應的 屬格 (sg) 或 主格 (pl) **) 共格通過在屬格後加上後綴 -ka? 或 -kä?組成。

詞源2

請參閲主詞條的词源章節。

發音

• (下勞卡) 國際音標^(幫助): /ˈhæ.æt/, [ˈhæ.æˑd]
• (索伊科拉) 國際音標^(幫助): /ˈhæ.æt/, [ˈhæ.æˑd̥]
• (赫瓦) 國際音標^(幫助): /ˈhæ.æt/, [ˈhæ.æˑd̥]
• 斷字：hä‧ät

名詞

häät

1. hätä 的主格複數

詞源3

請參閲主詞條的词源章節。

發音

• (下勞卡) 國際音標^(幫助): /ˈhæ.æt/, [ˈhæ.æˑd]
• (索伊科拉) 國際音標^(幫助): /ˈhæ.æt/, [ˈhæ.æˑd̥]
• 斷字：hä‧ät

名詞

häät

1. häkä 的主格複數

參考資料

• Fedor Tumansky (1790年)，“геатъ”，Опытъ повѣствованїя о дѣянїях, положенїи, состоянїи и раздѣленїи Санкт-Петербургской губернїи [聖彼得堡省的行為、位置、狀況和劃分的實驗報告], Краткїй словарь ижерскаго, финскаго, эстонскаго, чюдскаго, и ямскаго нарѣчїя съ россїйскимъ переводомъ，第 697 頁
• Ruben E. Nirvi (1971年) Inkeroismurteiden Sanakirja，Helsinki：Suomalais-Ugrilainen Seura，第 84 頁
• Template:R:izh:Laanest:1997