Afrikka

芬蘭語

詞源

從某種或多種歐洲語言借入（對照瑞典語 Afrika、德語 Afrika 等），最终源自拉丁語 Āfrica。

發音

• 國際音標^(幫助): /ˈɑfrikːɑ/, [ˈɑ̝frikːɑ̝]
• 韻部：-ɑfrikːɑ
• 音節化^(幫助)：Af‧rik‧ka
• 斷字^(幫助)：Af‧rik‧ka

專有名詞

Afrikka

1. 非洲

變格

Afrikka 的屈折 (Kotus 類型 14*A/solakka，kk-k元音變換)
主格		Afrikka	—
屬格		Afrikan	—
部分格		Afrikkaa	—
入格		Afrikkaan	—
		單數	複數
主格		Afrikka	—
賓格	主	Afrikka	—
	屬	Afrikan
屬格		Afrikan	—
部分格		Afrikkaa	—
內格		Afrikassa	—
出格		Afrikasta	—
入格		Afrikkaan	—
接格		Afrikalla	—
離格		Afrikalta	—
向格		Afrikalle	—
樣格		Afrikkana	—
轉移格		Afrikaksi	—
欠格		Afrikatta	—
手段格		—	—
共格		請參閱下方的所有格形式。

Afrikka 的所有格形式 (Kotus 類型 14*A/solakka，kk-k元音變換)

第一人稱單數所有者 單數 複數 主格 Afrikkani — 賓格 主 Afrikkani — 屬 Afrikkani 屬格 Afrikkani — 部分格 Afrikkaani — 內格 Afrikassani — 出格 Afrikastani — 入格 Afrikkaani — 接格 Afrikallani — 離格 Afrikaltani — 向格 Afrikalleni — 樣格 Afrikkanani — 轉移格 Afrikakseni — 欠格 Afrikattani — 手段格 — — 共格 — — 第二人稱單數所有者 單數 複數 主格 Afrikkasi — 賓格 主 Afrikkasi — 屬 Afrikkasi 屬格 Afrikkasi — 部分格 Afrikkaasi — 內格 Afrikassasi — 出格 Afrikastasi — 入格 Afrikkaasi — 接格 Afrikallasi — 離格 Afrikaltasi — 向格 Afrikallesi — 樣格 Afrikkanasi — 轉移格 Afrikaksesi — 欠格 Afrikattasi — 手段格 — — 共格 — — 第一人稱複數所有者 單數 複數 主格 Afrikkamme — 賓格 主 Afrikkamme — 屬 Afrikkamme 屬格 Afrikkamme — 部分格 Afrikkaamme — 內格 Afrikassamme — 出格 Afrikastamme — 入格 Afrikkaamme — 接格 Afrikallamme — 離格 Afrikaltamme — 向格 Afrikallemme — 樣格 Afrikkanamme — 轉移格 Afrikaksemme — 欠格 Afrikattamme — 手段格 — — 共格 — — 第二人稱複數所有者 單數 複數 主格 Afrikkanne — 賓格 主 Afrikkanne — 屬 Afrikkanne 屬格 Afrikkanne — 部分格 Afrikkaanne — 內格 Afrikassanne — 出格 Afrikastanne — 入格 Afrikkaanne — 接格 Afrikallanne — 離格 Afrikaltanne — 向格 Afrikallenne — 樣格 Afrikkananne — 轉移格 Afrikaksenne — 欠格 Afrikattanne — 手段格 — — 共格 — — 第三人稱所有者 單數 複數 主格 Afrikkansa — 賓格 主 Afrikkansa — 屬 Afrikkansa 屬格 Afrikkansa — 部分格 Afrikkaansa — 內格 Afrikassaan Afrikassansa — 出格 Afrikastaan Afrikastansa — 入格 Afrikkaansa — 接格 Afrikallaan Afrikallansa — 離格 Afrikaltaan Afrikaltansa — 向格 Afrikalleen Afrikallensa — 樣格 Afrikkanaan Afrikkanansa — 轉移格 Afrikakseen Afrikaksensa — 欠格 Afrikattaan Afrikattansa — 手段格 — — 共格 — —

派生詞彙

• afrikkalainen
• Keski-Afrikan tasavalta
• Keskinen Afrikka

複合詞

• afrikanhanhi
• afrikanhylje
• afrikaniibishaikara
• afrikanjuurimyllikäs
• afrikankalliopääsky
• afrikankapustahaikara
• afrikankastanjasirkku
• afrikankeisarikalastaja
• afrikankielilepakko
• afrikankiipijähiiri
• afrikankukaali
• afrikankultakissa
• afrikankyttyrädelfiini
• afrikankääpiöhaukka
• afrikankääpiöorava
• afrikankäärmekaula
• afrikanlauluhaukka
• afrikanlinsanki
• afrikanmanaatti
• afrikanmarabu
• afrikanmerikarhu
• afrikanmetsäpäästäinen
• afrikanmetsärotta
• afrikanniittyrotta
• afrikannorsu
• afrikanpalmukiitäjä
• afrikanpalmunäätä
• afrikanpalmusivetti
• afrikanpelikaani
• afrikanpiikikäs
• afrikanpiikkisika
• afrikanpingviini
• afrikanpurorotta
• afrikanrakonokka
• afrikanruohorotta
• afrikanrusakko
• afrikansaksinokka
• afrikansatulahaikara
• afrikansiili
• afrikansivetti
• afrikansivettikissa
• afrikansormihirssi
• afrikansuopöllö
• afrikansuorotta
• afrikantupsuhäntäpiikkisika
• afrikantylli
• afrikantöpökerttunen
• afrikantöyhtöhyyppä
• afrikanunikeko
• afrikanvaris
• afrikanvilliaasi
• afrikanvästäräkki
• Etelä-Afrikka
• Itä-Afrikka
• Keski-Afrikka
• Lounais-Afrikka
• Länsi-Afrikka
• Pohjois-Afrikka

英格里亞語

詞源

借自俄語 Африка (Afrika)。

發音

• (下勞卡) 國際音標^(幫助): /ˈɑfrikːɑ/, [ˈɑfrĭkː]
• (索伊科拉) 國際音標^(幫助): /ˈɑfrikːɑ/, [ˈɑfrikːɑ]
• 斷字：Af‧rik‧ka

專有名詞

Afrikka

1. 非洲
   • 1936，L. G. Terehova，V. G. Erdeli，譯者 Mihailov and P. I. Maksimov，Geografia: oppikirja iƶoroin alkușkoulun kolmatta klaassaa vart (ensimäine osa) [地理學：英格里亞語初等學校三年級教科書（第一部分）]，Leningrad：Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva，第 54 頁：

     Katsokaa gloobusast, mil on eroitettu toin toisest Afrikka ja Europpa.

     看看地球，非洲和歐洲彼此分隔。

   • 1936，L. G. Terehova，V. G. Erdeli，譯者 P. I. Maksimov and N. A. Iljin，Geografia: oppikirja iƶoroin alkușkoulun neljättä klaassaa vart (toine osa)，列寧格勒：Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva，第 124 頁：

     Yli miltaisen meren männöö tee Frantsian kolonioille, mit ollaa Afrikan pohjoisrannaas?

     通往非洲北岸法國殖民地的道路要經過哪一片海？

   • 1937，D. I. Efimov，Lukukirja: Inkeroisia alkușkouluja vart (toin osa)，Leningrad：Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva，第 87 頁：

     Puteșestvennikat läkäjäät niin: kiiree tulloo Afrikaas öö, i vaa alkaa pimettää — joka poolest äänet kuuluut.

     旅人們這樣說：非洲的夜晚來得很快，天一黑，四面八方就響起了聲音。

變格

Afrikka 的變格 (類別3/kana，kk-k音級交替)
	單數	複數
主格	Afrikka	—
屬格	Afrikan	—
部分格	Afrikkaa	—
入格	Afrikkaa	—
內格	Afrikaas	—
出格	Afrikast	—
向格	Afrikalle	—
所格	Afrikaal	—
奪格	Afrikalt	—
轉移格	Afrikaks	—
樣格	Afrikkanna，Afrikkaan	—
轉變格1)	Afrikkant	—
1) 棄用 *) 賓格所對應的 屬格 (sg) 或 主格 (pl) **) 共格通過在屬格後加上後綴 -ka? 或 -kä?組成。